Montenegron kuningaskunta

valtio Balkanilla 1910–1918

Montenegron kuningaskunta (serb. Краљевина Црна Горa, Kraljevina Crna Gora) oli historiallinen valtio Kaakkois-Euroopassa nykyisen Montenegron alueella ensimmäistä maailmansotaa edeltävinä vuosina ja sen aikana. Montenegro oli virallisesti perustuslaillinen, mutta käytännössä hallitsijalla oli absoluuttinen valta. Vuonna 1918 Montenegron hallituksen ollessa sodan jäljiltä vielä maanpaossa, kilpaileva Podgorican hallitus julisti Montenegron osaksi Serbiaa, joka liittyi kolme päivää myöhemmin Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskuntaan.

Montenegron kuningaskunta
Краљевина Црна Горa
Kraljevina Crna Gora
1910–1918

Montenegron kuningaskunta vuonna 1914.
Montenegron kuningaskunta vuonna 1914.

Valtiomuoto perustuslaillinen monarkia
Kuningas Nikola I
Pääministeri Ensimmäinen:
Lazar Tomanović (1910–1912)
Viimeinen:
Evgenije Popović (1917–1918)
Pääkaupunki Cetinje
Uskonnot ortodoksisuus
Kieli serbia
Valuutta Montenegron perper
Kansallislaulu Ubavoj nam Crnoj Gori
Edeltäjä Montenegron ruhtinaskunnan lippu Montenegron ruhtinaskunta
Seuraaja Serbian kuningaskunnan lippu Serbian kuningaskunta

Historia

muokkaa

Montenegron ruhtinaskunta oli saavuttanut itsenäisyyden 1878. Ruhtinas Nikola I julisti maan kuningaskunnaksi 28. elokuuta 1910. Montenegro liittyi Balkanin liittoon, joka julisti sodan Osmanien valtakunnalle 1912. Montenegro saavutti Balkanin sodissa menestystä, mutta sai vain pienehkön aluelaajennuksen Bukarestin rauhassa 1913.[1]

Ensimmäisessä maailmansodassa Montenegro tuki Serbiaa. Itävalta-Unkari miehitti Montenegron vuonna 1916 ja kuningas pakeni Ranskaan.[2] Sodan päätyttyä keskusvaltojen tappioon Serbia miehitti alueen.[3] Maahan muodostettiin niin sanottu Podgorican hallitus, joka julisti 28. marraskuuta 1918 Montenegron liittyvän osaksi Serbiaa. Kolme päivää myöhemmin Serbia muodosti uuden Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnan.[2]

Nikola I:n tukijat ja Montenegron itsenäisyyden kannattajat aloittivat vuonna 1919 joulukapinana tunnetun vastarinnan, joka jatkui vuoteen 1926 saakka.[4] Nikola I asui loppuelämänsä maanpaossa Ranskassa.

Lähteet

muokkaa
  1. Montenegro, Tietosanakirja osa 6
  2. a b Allies, Page 7 – Kingdom of Montenegro New Zealand History. New Zealand Ministry for Culture and Heritage. Viitattu 5.12.2021. (englanniksi)
  3. History of Montenegro Visit Montenegro. Viitattu 30.9.2021. (englanniksi)
  4. Serbia and Montenegro U.S. State Department. Viitattu 30.9.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa