Podgorica

Montenegron pääkaupunki

Podgorica (montenegroksi Podgorica / Подгорица) on Montenegron pääkaupunki ja sen ympärillä oleva kunta. Podgorica sijaitsee Montenegron eteläosassa Ribnica- ja Morača-nimisten jokien yhtymäkohdassa.[1] Kunnan alue rajoittuu kaakossa Albaniaan.

Podgorica
Podgorica / Подгорица
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Podgorica

Koordinaatit: 42°26′21″N, 19°15′58″E

Valtio Montenegro
Perustamisajankohta 1300-luku
Hallinto
 – Pormestari Olivera Injac
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 1 441 km²
Korkeus 44 m
Väkiluku (2011) 152 602
 – Metropolialue 185 937
Aikavyöhyke UTC+1
Postinumero 81000
Suuntanumero(t) +382 20









Huhtikuussa 2023 kaupungin pormestariksi nousi Olivera Injac. [2]

Maantiede ja kaupunkikuva muokkaa

 
Moračajokea.

Podgorica sijaitsee kahden hedelmällisen laakson yhtymäkohdassa vuorten ja kukkuloiden ympäröimänä (Vranjska Gora: 85 m, Ljubovic: 101 m, Gorica: 130 m, Dajbabska Gora: 172 m, Malo Brdo: 205 m, Hum: 276 m, Vranjina: 303 m). Laaksoja halkoo viisi jokea: Zeta, Morača, Ribnica, Cijevna ja Sitnica. Suurin osa kaupungista tuhoutui toisessa maailmansodassa, joten nykyinen rakennuskanta on varsin uutta.[3][4]

Podgorican kunta ulottuu Skutarijärven rannalle ja sinne perustettuun kansallispuistoon.[4]

Sozinan tunnelin ansiosta matka Podgoricasta Adrianmeren rantaan kestää enää puoli tuntia.[3]

Ilmasto muokkaa

Vuoden kuumimmat kuukaudet ovat heinäkuu ja elokuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on yli 31 astetta. Kylmintä on tammikuussa, jolloin keskimääräinen alin lämpötila on 1,4 astetta. Sadetta saadaan 1 660 millimetriä vuodessa, josta vähiten heinäkuussa, eniten marraskuussa.[5]

Historia muokkaa

 
Osmanien valtakunnan aikainen kellotorni.

Kaupungin nimi merkitsee ”Gorican kukkulan juurella”.[6] Gorica (suom. pikku vuori) on kaupungin liepellä olevan kukkulan nimi. Rooman valtakunnan ja sitä ennen aikaan kaupunki tunnettiin nimellä Doclea[7] tai Dioclea[8]. Kaupunki on tunnettu myös nimillä Birziminijum ja Alata. Keskiajalla kaupungin nimi oli Ribnica ja vuosina 1945–1992 Titograd, Jugoslavian pitkäaikaisen johtajan Titon mukaan.[9]

Nykyisen Podgorican aluetta asuttivat aikoinaan illyrialaiset. Roomalaiset rakensivat sinne aikoinaan vesijohdon, mikä viittaa suurehkoon asutukseen. Vuonna 513 alueella oli tuhoisa maanjäristys. Pian sen jälkeen seudulle asettui slaaveja. 1300-luvulla kaupungin sotilaallinen merkitys kasvoi, kun venetsialaiset ja ottomaanit kilpailivat alueen hallinnasta. Vuonna 1878 kaupunki liitettiin Montenegroon. Ensimmäisen maailmansodan aikana Itävalta-Unkari valtasi sen. Toisessa maailmansodassa kaupunkia pommitettiin pahoin, ja tuhannet asukkaat saivat surmansa.[9]

Väestö muokkaa

Podgorica on Montenegron suurin kaupunki. Vuoden 2011 väestönlaskennassa Podgorican kaupungissa asui 152 602 ja kunnassa 185 937 henkeä.[10] Podgorican kunnan alueeseen kuuluvat myös Tuzin ja Golubovcin kaupunkipiirit ja 141 maaseututaajamaa.[11]

Suurin osa Podgorican väestöstä on montenegrolaisia, joita on 57,35 prosenttia väestöstä. Muut merkittävät ryhmät ovat serbit 23,35 prosenttia, albaanit 2,22 prosenttia sekä muslimit 1,98 prosenttia. Muut ryhmät, kuten bosniakit, kroaatit ja romanit, muodostavat yhteensä alle kaksi prosenttia väestöstä.[11]

Vuonna 1974 perustettu Montenegron yliopisto toimii Podgoricassa.[12]

Talous ja liikenne muokkaa

 
Blok V-kerrostaloja.

Jugoslavian aikoina Podgorican kukoistava talous perustui etenkin raskaaseen teollisuuteen. Tuon ajan suuryrityksistä on jäljellä kaksi: Podgorican alumiinisulatto ja Plantaze.[13] Jälkimmäinen on alkoholiliike, joka tuottaa viiniä ja brandya. Sen menestys perustuu 1970- ja 1980-luvuilla Podgorican lähiympäristöön istutettuihin laajoihin viinitarhoihin.[14]

Podgorican lentoasema sijaitsee yhdeksän kilometrin päässä kaupungista. Linja-autoasema ja rautatieasema ovat lähekkäin.[3]

Lähteet muokkaa

  1. Podgorica Encyclopædia Britannica. Viitattu 29.11.2016. (englanniksi)
  2. Olivera Injac iz PES izabrana za gradonačelnicu Podgorice tanjug.rs. 13.4.2023. Viitattu 21.4.2023.
  3. a b c Podgorica – The long tradition and stormy history of the modern capital: Podgorica today Montenegro.com. Viitattu 29.11.2016. (englanniksi)
  4. a b Podgorica Visit Montenegro. Viitattu 29.11.2016. (englanniksi)
  5. Podgorica Golubovci climate normals World Meteorological Organization. Viitattu 29.11.2016. (englanniksi)
  6. Rellie, Annalisa: Montenegro, s. 85. Bradt Travel Guides, 2008. ISBN 9781841622255. (englanniksi)
  7. Doclea Podgorica.travel. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 4.12.2016. (englanniksi)
  8. Ausgrabungsstätte Duklija (Dioclea) in Montenegro Frank’s travelbox. Viitattu 4.12.2016. (saksaksi)
  9. a b Podgorica History Visit Montenegro. Viitattu 29.11.2016. (englanniksi)
  10. IZVJEŠTAJ O STRATEŠKOJ PROCJENI UTICAJA NA ŽIVOTNU SREDINU ZA PROSTORNO URBANISTIČKI PLAN GLAVNOG GRADA (pdf) Glavni Grad Podgorica. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 25.10.2017. (serbiaksi)
  11. a b Territory and inhabitants Glavni Grad Podgorica. Arkistoitu 26.10.2017. Viitattu 25.10.2017. (englanniksi)
  12. Welcome! University of Montenegro. Arkistoitu 27.11.2016. Viitattu 29.11.2016. (englanniksi)
  13. Local Economy Internations. Arkistoitu 30.11.2016. Viitattu 29.11.2016. (englanniksi)
  14. History Plantaze. Arkistoitu 30.11.2016. Viitattu 29.11.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa