Avaa päävalikko

Maria Elisabet Öberg (Mengalin) (n. 17341. helmikuuta 1808 Pälkäne) oli kehruumestaritar ja kehruun opettaja.[1]

Öbergin, vuodesta 1764 Mengalinin, isän tiedetään olleen ruotsalainen kersantti. Hänen puolisonsa oli sorvauksen opettaja Mikael Mengalin (1731-1794). Hans Henrik Boije perusti Messukylään Otavalan veroratsutilalle pellavanviljely- ja kehruukoulun, joka toimi 1759-1766. Sen edeltäjä oli Boijen 1752 Kangasalan Franssilaan perustama Suomen ensimmäinen kehruukoulu, joka siirtyi seuraavana vuonna Messukylään, Tammerkosken säterin maille. Öberg toimi kehruunopettajana sekä Tammerkoskella että Otavalassa yhteensä yhdeksän vuotta, 1757-1766. Vuonna 1756 hän suoritti jatko-opintoja Vadstenan kehruukoulussa ja Kättestadin pellavatehtaassa Ruotsissa. Tukholmassa Öberg suoritti alan tutkinnon ja sai taidoistaan palkinnoksi sisältä kullatun hopeapikarin. Otavalassa Öbergin opettajan palkka maksettiin sekä rahana että elintarpeina, minkä lisäksi hänellä oli luontaisetuina käytössään asunto, aittaosuus, navettaosuus ja kaalimaa. Öberg tunnettiin taitavana kehrääjänä ja opettajana, koulussa kehrättyä lankaa myytiin Tukholmaan ja Boijen pellavakutomoon ja oppilaat saivat langoistaan useita palkintoja. Sekä poikia että tyttöjä oli sisäoppilaitoksessa kehruuoppilaina enimmillään parikymmentä. [1]

Öbergin puoliso joulukuusta 1764 oli kollega, Otavalan sorvauksen opettaja Mikael Mengalin, joka oli syntynyt Vesilahdella ja tullut koulun palvelukseen 1731. Kun oppilaspulasta kärsinyt koulu suljettiin vuoden 1766 lopussa, opettajapariskunta muutti Kangasalan Kyötikkälään, sieltä 1779 Messukylän Haukion torppaan ja edelleen Pälkäneelle. Perheeseen syntyi kolme tytärtä ja poika. Opettajana menestynyt Öberg kuoli Pälkäneellä ruotuvaivaisena 1808, 14 vuotta miehensä jälkeen.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Kirsi Vainio-Korhonen: Öberg, Maria Elisabet (noin 1734–1808). Suomen Kansallisbiografia. Osa 10. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2. Sivut 869-870.