Ruotu

historiallinen maaseudun hallintoalue

Ruotu (ruots. rote)[1] on maaseudulla 1700- ja 1800-luvuilla käytetty 2–6 talon muodostama ryhmä, jolla oli yhteinen vastuu sotamiehen tai köyhäinhoidon järjestämisessä.

Ruotujakolaitos kehitettiin kansaa voimakkaasti rasittavien väenottojen tilalle Ruotsin vallan aikana. 2-6 talonpoikaistalon muodostama ryhmä kustansi ja varusti yhden sotamiehen ja antoi hänen käyttöönsä alueen maata ja kustansi sille jonkinlaisen mökin. Tätä sanottiin sotilastorpaksi. Ruotusotamiehen perhe sai elantonsa tämän torpan maasta ja kotieläimistä.[2]

Huomattiin, että myös köyhäinhoito olisi tehokasta sotalaitoksen ruotujärjestelmästä saatujen kokemusten pohjalta. Kylän köyhät ruodutettiin: jos he asuivat omillaan, heille annettiin tietty määrä elintarvikkeita. Talosta taloon kiertävälle vaivaiselle puolestaan määrättiin hoitoaika kussakin paikassa. Ruotu vastasi kustannuksista.[3]

Muita merkityksiä muokkaa

  • Laivastossa ruotu on viirikköä alempi organisaatiotaso. Ruodun rakenne riippuu täysin viirikön rakenteesta, mutta yleensä siihen kuuluu kaksi tai useampi samaa tyyppiä oleva alus.
  • Ruotsin sotaväessä ruotu oli pienin osasto, jossa oli 12–20 sotamiestä. Ratsuväessä ruotuun kuului 16 miestä.[4]

Lähteet muokkaa

  1. 375-376 (Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul) runeberg.org. Viitattu 2.1.2023.
  2. Ruotujako- ja veropalkkalaitos perustetaan. Teoksessa: Weilin + Göös: Suomen historia, osa 3, s. 143–146.
  3. Pulma, Panu 1986. Kun köyhyydestä tuli ongelma. Weilin + Göös: Suomen historia, osa 4, s. 138–139.
  4. Uusi Tietosanakirja, osa 17. Tietosanakirja Oy 1964.