Avaa päävalikko

Maradin alue (ransk. région de Maradi) on hallintoalue Nigerin eteläisessä keskiosassa. Sen pinta-ala on 41 796 neliökilometriä[1]. Alueella on 4,2 miljoonaa asukasta (vuonna 2017, arvio)[2]. Sen hallinnollinen keskus on Maradin kaupunki[3].

Maradin alue
région de Maradi
Kylä Maradin alueella.
Kylä Maradin alueella.
Maradin alueen sijainti Nigerissä.
Maradin alueen sijainti Nigerissä.
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Maradi
Pinta-ala 41 796 km²
Väkiluku (2012) 3 402 094

Maantiede ja ilmastoMuokkaa

Maradin alue muodostaa 3,3 prosenttia Nigerin pinta-alasta[4]. Se rajoittuu lännessä Tahouan, pohjoisessa Agadezin ja idässä Zinderin alueisiin sekä etelässä Nigeriaan[3].

Alue kuuluu pääosin Sahelin ilmastovyöhykkeeseen. Pohjoisessa on Saharan ja etelässä Sudanin siirtymävyöhykkeet. Vuotuinen sademäärä on 200–300 millimetriä pohjoisessa ja yli 600 millimetriä etelässä.[5]

Vesistöjä ovat Nigerjoen altaaseen kuuluvat Maradi-, N’Kaba- ja Tarkajoet, Madarounfan järvi ja joukko sadeaikaan täyttyviä jokia, vadeja ja altaita.[6]

Hallinnollinen jako ja väestöMuokkaa

Alueeseen kuuluu kahdeksan departementtia, jotka ovat Aguié, Bermo, Dakoro, Gazaoua, Guidan Roumdji, Madarounfa, Mayahi ja Tessaoua. Departementtien keskuskunnilla on kaupunkikunnan status. Maradin kaupunki koostuu kolmesta kunnasta.[7] Kuntia on yhteensä 47[8]. Perinteinen hallinto käsittää Gobirin ja Katsinan sulttaanikunnat, 21 kantonia, 9 fulbe- ja tuaregiryhmää, 2182 kylää ja 64 heimoa[1].

Alueella oli vuoden 2012 väestönlaskennan mukaan 3 402 094 asukasta, mikä on 19 prosenttia Nigerin väestöstä. Vuotuinen väestönkasvu on 3,7 prosenttia.[6] Alle 15-vuotiaita on 54,4 prosenttia. Väestöstä 86,9 prosenttia asuu maaseudulla.[1] Suurimmat etniset ryhmät ovat hausat (83 %), fulbet (10 %) ja tuaregit (6 %). Vallitseva uskonto on islam (95 %). Lisäksi on kristittyjä ja animisteja.[9].

Elinkeinot ja palvelutMuokkaa

Alueen pääelinkeinot ovat maanviljely, karjanhoito, kaupankäynti ja käsityöammatit. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, durra, maissi, lehmänpapu ja maapähkinä. Tuotantoeläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, kamelit, aasit, hevoset ja siipikarja. Pienimuotoinen teollisuus jalostaa lähinnä maataloustuotteita.[10]

Alakoulua käy 81,7 ja yläkoulua 43,7 prosenttia kouluikäisistä (vuonna 2016–2017)[11]. Maradissa on vuonna 2010 perustettu Dan Dicko Dankoulodon yliopisto ja kaksi yksityistä korkeakoulua[12]. Terveyspalveluihin kuuluvat aluesairaala, kuusi piirisairaalaa sekä joukko terveyskeskuksia ja yksityisvastaanottoja[13]. Kulttuurilaitoksia ovat kahdeksan kulttuuritaloa ja 12 kirjastoa. Alueella on rikas musiikkiperinne.[14]

MatkailuMuokkaa

Matkailu alueelle on vähäistä. Nähtävyyksiä ovat Madarounfan järvi pyhimyshautoineen, Gadabédjin eläintensuojelualue, Akadanen lampi ja perinteisten päällikköjen palatsit.[15]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Plan, s. 22.
  2. Annuaire, s. 32.
  3. a b Annuaire, s. 14.
  4. Monographie, s. 3.
  5. Plan, s. 33–34.
  6. a b Plan, s. 25.
  7. Annuaire, s. 15, 17.
  8. Maradi en chiffres stat-niger.org. 2017. Viitattu 24.8.2019.
  9. Monographie, s. 4.
  10. Plan, s. 25–29.
  11. Annuaire, s. 102, 108.
  12. Plan, s. 30.
  13. Plan, s. 31.
  14. Plan, s. 32.
  15. Plan, s. 29.

Aiheesta muuallaMuokkaa