Avaa päävalikko

Luettelo Ruotsin suomenkielisistä paikannimistä

Wikimedia-luetteloartikkeli
Kolmikielinen tienviitta Kiirunan kunnassa Pohjois-Ruotsissa. Paikannimi on suomeksi ja ruotsiksi Svappavaara, meänkielellä Vaskivuori ja saameksi Veaikevárri.

Tämä artikkeli on luettelo suomenkielisistä paikannimistä Ruotsissa.

Historiallisesti Ruotsissa on ollut suomenkielistä väestöä Keski-Ruotsin metsäseuduilla, joissa asuneita suomalaisia on sanottu metsäsuomalaisiksi (ruots. skogsfinnar) ja heidän asuttamiaan alueita kutsutaan edelleen suomalaismetsiksi (ruots. finnskogen). Lisäksi puhutaan suomalaismaista (ruots. finnmarken). Myös Norrbottenin läänissä Tornionjoen länsipuolisella alueella on perinteisesti ollut suomenkielistä väestöä. Heidän käyttämäänsä suomen kielen murretta sanotaan joskus meän kieleksi. Suurin osa nykyisistä ruotsinsuomalaisista on kuitenkin muuttanut Ruotsiin vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksella (Kotus) on nimiarkistossaan Ruotsia koskien yli 11 000 suomenkielistä paikannimeä Länsipohjasta (kuuluu Norrbottenin lääniin), ja Värmlannin metsäsuomalaisalueilta löytyy 3 500 paikannimeä.[1] Ruotsissa toimiva Institutet för språk och folkminnen (merkitys Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos) on myös koonnut suomenkielisiä paikannimiä.

Suomen- tai meänkieliset ja saamenkieliset paikannimet pitäisi Ruotsin hallituksen mielestä saada näkyville muun muassa tienviittojen avulla. Hankkeeseen on myönnetty rahallista avustusta.[2] Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos on ehdottanut paikannimien merkitsemistä tienviittoihin meänkielellä, mutta Ruotsin liikennevirasto ei pidä esitystä ongelmattomana.[3]

Paikannimet Norrbottenin läänissäMuokkaa

Seuraavilla Norrbottenin läänin kunnilla on suomenkielinen nimi:

Myös Bodenia on joskus kutsuttu suomenkielisellä nimellä Puuti.

Seuraavista kartoista näkyy, missä päin Ruotsia sijaitsee paikannimiä, joissa on tietynlainen suomenkielinen loppuosa. Kartat kuvaavat sanoihin joki, järvi, oja ja vaara päättyvien paikannimien sijaintia.

Seuraavassa on lueteltu kunnittain suomenkielisiä paikannimiä läänin kunnissa.

HaaparantaMuokkaa

JällivaaraMuokkaa

KainuuMuokkaa

KiirunaMuokkaa

PajalaMuokkaa

PiitimeMuokkaa

YlikainuuMuokkaa

YlitornioMuokkaa

Paikannimet metsäsuomalaisalueillaMuokkaa

 
Korpimäki tai Korpmäck Taalainmaalla Orsan kunnassa.
 
Grangärden pitäjän Skattlösbergin kylässä sijaitseva Finngammelgården on ulkoilmamuseo, jossa voi nähdä tyypillisiä metsäsuomalaisten tekemiä rakennuksia. Alue sijaitsee Taalainmaalla Ludvikan kunnassa.

VärmlantiMuokkaa

Värmlannin läänissä Torsbyn kunnassa sijaitseva Lekvattnet oli vuoteen 1821 nimeltään Lautasalmi.[4] Samassa kunnassa sijaitseva Ritamäki oli viimeinen paikka, jossa metsäsuomalaisia asui.[5]

TaalainmaaMuokkaa

Orsan suomalaismetsä kuuluu osin Taalainmaan ja osin Hälsinglandin maakuntaan. Nykyisin alue sijaitsee Ljusdalin kunnassa. Suomenkielisiä paikannimiä ovat esimerkiksi:

SovinnaisnimiäMuokkaa

KaupunkejaMuokkaa

Eräistä kaupungeista käytetään suomenkielisiä sovinnaisnimiä:

  • Tukholma (ruots. Stockholm)
  • Upsala (yleensä kuitenkin kahdella p:llä, kuten ruots. Uppsala)
  • Uumaja (ruots. Umeå)

Näiden lisäksi Skellefteåta on joskus saatettu kutsua suomeksi nimellä Heletti ja Bodenia nimellä Puuti.

Maakuntien sovinnaisnimetMuokkaa

Näiden paikkakuntien ohella monilla Ruotsin maakunnilla on ollut tai on edelleen suomenkielisiä sovinnaisnimiä. Osa niistä on sittemmin jäänyt pois käytöstä, mutta osaa käytetään vieläkin. Käytöstä jääneiden sovinnaisnimien sijaan käytetään nykyään maakuntien ruotsinkielisiä nimiä. Osa Ruotsin lääneistä on nimetty maakuntien mukaan, jolloin myös läänin nimessä on käytetty sovinnaisnimeä.

Käytössä olevia sovinnaisnimiä ovat:

Käytöstä poistuneita maakuntien sovinnaisnimiä puolestaan ovat:

Blekingellä, Härjedalenilla ja Medelpadilla ei ole tällaisia sovinnaisnimiä ollutkaan.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Suomen ulkopuolisten alueiden paikannimet 30.4.2012. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 30.8.2012. (suomeksi)
  2. Norlannin Sisuradio: Pohjois-Ruotsin paikannimet vähemmistökielille 4.11.2010. Sveriges Radio. Viitattu 30.8.2012. (suomeksi)
  3. Pohjois-Ruotsiin suunnitellaan meänkielisiä tienviittoja Helsingin Sanomat. 28.7.2011. Helsingin Sanomat. Viitattu 30.8.2012. (suomeksi)
  4. Viktiga årtal i Lekvattets historia Lekvattnet.nu. Viitattu 30.8.2012. (ruotsiksi)
  5. Syvällä ruotsalaismetsissä elää suomalaista historiaa Aamulehti. 19.6.2011. Aamulehti. Viitattu 30.8.2012. (suomeksi)

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Andersson, Henrik O: Ortnamn i Sverige analyserade geografiskt och etymologiskt utifrån östersjöfinskt substrat. Stockholm: Carlsson, 2004. ISBN 91-7203-652-4.
  • Jönssön-Korhola, Hannele ja Lindgren, Anna-Riitta: Monena suomi maailmalla – Suomalaisperäisiä kielivähemmistöjä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-344-8.
  • Kielitoimiston nimiopas. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2008. ISBN 978-952-5446-29-6.
  • Korkiasaari, Jouni & Tarkiainen, Kari: Suomalaiset Ruotsissa. Suomalaisen siirtolaisuuden historia 3. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 2000. ISBN 951-9266-71-2. (suomeksi)
  • Wahlberg, Erik: Finska ortnamn i norra Sverige. Uppsala: Tornedalica, 1963.
  • Wahlberg, Mats (toim.): Svenskt ortnamnslexikon. Uppsala: Institutet för språk och folkminnen, 2003. ISBN 978-9172290204.
  • Westerdahl, Christer: Ortnamn – introduktion till svenska, finska och lapska ortnamn i Sverige. Stockholm: Föreningen Natur och samhälle i Norden, 1976. ISBN 978-9172290204.

Aiheesta muuallaMuokkaa