Wikipedia

Leonid Kantorovitš

Leonid Vitaljevitš Kantorovitš (ven. Леони́д Вита́льевич Канторо́вич, 19. tammikuuta (J: 6. tammikuuta) 1912 Pietari, Venäjän keisarikunta – 7. huhtikuuta 1986 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen taloustieteilijä ja vuoden 1975 taloustieteen Nobel-palkinnon saaja. Hän sai palkintonsa yhdessä alankomaalaisen Tjalling Koopmansin kanssa myötävaikutuksesta resurssien optimaalisen allokaation teorian kehittämiseen.[1] Hän on ainoa palkinnon voittanut neuvostoliittolainen. Kantorovitš saavutti tuloksia myös matematiikan alla, erityisesti operaattoriteoriaan ja funktionaalianalyysiin liittyen. Funktionaalianalyysiin liittyvät K-avaruudet ja todennäköisyyslaskennassa käytettävä Kantorovichin metriikka on nimetty hänen mukaansa.

Leonid Kantorovitš
Henkilötiedot
Syntynyt19. tammikuuta 1912
Pietari, Venäjän keisarikunta
Kuollut7. huhtikuuta 1986 (74 vuotta)
Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
Kansalaisuus neuvostoliittolainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Leningradin valtionyliopisto
Väitöstyön ohjaaja Grigory Fichtengolz (käännä suomeksi) ja Vladimir Smirnov (käännä suomeksi)
Oppilaat Vera Kublanovskaya (käännä suomeksi) ja Hoàng Tụy
Tutkimusalue Funktionaalianalyysi, lineaarinen ohjelmointi, joukko-oppi, matematiikka ja taloustiede
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin taloustieteen palkinto

Elämä

muokkaa

Kantorovitš syntyi Pietarissa venäjänjuutalaiseen perheeseen. Hänen isällään oli lääkärin vastaanotto Pietarissa. Kantorovitš työskenteli neuvostohalinnossa, jossa sai tehtäväkseen vanerituotannon optimoinnin.

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Biography (From Les Prix Nobel. The Nobel Prizes) Nobel Foundation. Viitattu 4.8.2012. (englanniksi)
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Leonid Kantorovich
Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinnon saajat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Leonid_Kantorovitš&oldid=19533080”