Christopher A. Pissarides
Christopher Antoniou Pissarides (kreik. Χριστόφορος Αντωνίου Πισσαρίδης, Kristoforos Antooniou Pissaridees, s. 20. helmikuuta 1948 Nikosia, Kypros[1]) on brittiläinen kyproksenkreikkalainen taloustieteilijä ja taloustieteen professori London School of Economicsissa. Pissarides palkittiin vuonna 2010 Nobelin taloustieteen palkinnolla yhdessä Peter A. Diamondin ja Dale T. Mortensenin kanssa työmarkkina-analyysista.[2][3]
| Christopher A. Pissarides | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt |
20. helmikuuta 1948 Nikosia, Kypros |
| Kansalaisuus | brittiläinen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot |
London School of Economics Essexin yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | Michio Morishima ja Dale T. Mortensen |
| Instituutti |
Southamptonin yliopisto 1974–1976 London School of Economics 1976– |
| Tutkimusalue | työn taloustiede |
| Tunnetut työt | työmarkkina-analyysi |
| Palkinnot |
 Nobelin taloustieteen palkinto (2010) |
Pissarides on yhdessä muiden Nobel-palkittujen kanssa kehittänyt etsintäteoriaa ja kohtaantoteoriaa sekä niihin liittyvää kitkatyöttömyyttä.[4]
LähteetMuokkaa
- ↑ Christopher A. Pissarides – Facts Nobelprize.org. 2013. Nobel Media AB. Viitattu 10.1.2014. (englanniksi)
- ↑ Koistinen, Olavi: Työmarkkinoiden tuntijat saivat talouden Nobelin (Archive.org vanhentuneen tilalle) Helsingin sanomat. 11.10.2010. Viitattu 11.10.2010.
- ↑ Taloustieteen Nobel jaetaan kolmen tutkijan kesken 11.10.2010. Yle Uutiset. Viitattu 11.10.2010.
- ↑ Kolmikko nappasi Nobelin työttömyystutkimuksella Uusisuomi.fi, 11.10.2010, Viitattu 12.10.2010.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Virrankoski, Juha: Dale Mortensen, Christopher Pissarides ja markkinoiden etsintäkitkojen tutkimus. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2011, 107(1). vsk, s. 99-103. Artikkelin verkkoversio.
|
1969: Frisch, Tinbergen 1970: Samuelson 1971: Kuznets 1972: Hicks, Arrow 1973: Leontief 1974: Myrdal, Hayek 1975: Kantorovitš, Koopmans 1976: Friedman 1977: Ohlin, Meade 1978: Simon 1979: Schultz, Lewis 1980: Klein 1981: Tobin 1982: Stigler 1983: Debreu 1984: Stone 1985: Modigliani 1986: Buchanan 1987: Solow 1988: Allais 1989: Haavelmo 1990: Markowitz, Miller, Sharpe 1991: Coase 1992: Becker 1993: Fogel, North 1994: Harsanyi, Nash, Selten 1995: Lucas 1996: Mirrlees, Vickrey 1997: Merton, Scholes 1998: Sen 1999: Mundell 2000: Heckman, McFadden 2001: Akerlof, Spence, Stiglitz 2002: Kahneman, Smith 2003: Engle, Granger 2004: Kydland, Prescott 2005: Aumann, Schelling 2006: Phelps 2007: Hurwicz, Maskin, Myerson 2008: Krugman 2009: Ostrom, Williamson 2010: Diamond, Mortensen, Pissarides 2011: Sargent, Sims 2012: Roth, Shapley 2013: Fama, Hansen, Shiller 2014: Tirole 2015: Deaton 2016: Hart, Holmström 2017: Thaler 2018: Nordhaus, Romer |