Stuertti
Stuertti on miehistön jäsen, joka palvelee matkustajia laivassa tai lentokoneessa. Stuerttia vastaava nimike naisella lentokoneissa on lentoemäntä. Stuertin työhön kuuluu paljon asiakaspalvelua. Tärkein työtehtävä on huolehtia matkustajien turvallisuudesta. Lentokoneissa stuertti kuuluu matkustamomiehistöön.
Laivojen stuertit muokkaa
Laivoilla stuertti toimii taloushenkilöstön päällikkönä. Stuertti on päivätyöläinen eikä aja vahteja, koska sitä ei ole katsottu normaalisti tarpeelliseksi; taloudenpidossa ja eritoten keittiöpuolen kirjanpidossa katsotaan olevan tarpeeksi työtä stuertille.
Lisäksi stuertti toimii kapteenin hovimestarina, kun laivalle tulee virka- tai muita vieraita, esimerkiksi meklari tai tullivirkamiehiä.
Kapteenin arkipäivän palvelusta huolehtii salonkipalvelija, ”salonkiville”, kun taas muulle päällystölle tarjoilee ”messikalle”.[1].
Stuertti toimii myös kokkien lähimpänä esimiehenä sekä huolehtii talouspuolen hankinnoista;[1] matkustajalaivoilla hänen esimiehenään on nykyisin purseri, josta joskus käytetään myös nimitystä intendentti.
1940-luvun puolenvälin säännösten mukaan suomalaisella kauppalaivalla piti olla stuertti, jos miehistöä on vähintään 28[1]. Naispuolista stuerttia kutsutaan toisinaan puhekielessä emännäksi tai emännöitsijäksi. Miespuolista stuerttia kutsutaan puhekielessä nimikkeillä stuju, trissa tai rissa.[2]
Stuertteja koulutettiin Suomessa 1900-luvun alkupuolella erityisissä kokki- ja stuerttikouluissa, kunnes koulutus siirtyi 1960-luvulla merimiesammattikouluihin.[3][4]
Lentoliikenteen stuertit muokkaa
Stuertteja koulutetaan lentoyhtiöiden omilla kursseilla, joita järjestetään työvoiman tarpeen mukaan. Kurssit kestävät yleensä 6–8 viikkoa. Työ on usein epäsäännöllistä vuorotyötä. Lisäksi työhön lentoyhtiössä kuuluvat erilaiset säännöllisesti järjestettävät kertauskurssit mm. turvallisuuteen ja ensiapuun liittyvissä aiheissa.
Stuertti voi hakeutua tietyn työkokemuksen jälkeen purseriksi eli matkustamon esihenkilöksi. Stuertin koulutuksen sisältöä säädellään yleiseurooppalaisessa JAR-OPS 1 -ilmailumääräyksessä.
Tyypillisiä muodollisia vaatimuksia lentokoneen stuertille muokkaa
- kokemusta asiakaspalvelutehtävistä
- sopiva pituus
- englannin kielen hyvä taito, muiden kielten osaaminen hyödyksi
- riittävä näöntarkkuus
Vaatimukset vaihtelevat lentoyhtiöittäin.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Siellä missä laivakokkeja tehdään. Helsingin Sanomat, 21.9.1946, s. 4. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Eero Pakkala (toim): Suomi ja meri, s. 76; WSOY, 1981. ISBN 951-0-10692-5
- ↑ Lemberg, Daniel: Opetuskeittiön haasteet tulevaisuudessa, s. 9. Opinnäytetyö.. Turku: Turun ammattikorkeakoulu, Palvelujen tuottaminen ja johtaminen, 2011. Teoksen verkkoversio (viitattu 4.6.2018).
- ↑ Kuolleita: Rehtori Suoma Palo. Helsingin Sanomat, 24.5.1983, s. 12. Näköislehden aukeama (tilaajille).
Aiheesta muualla muokkaa
- Työvoimatoimiston MOL sivut : Stuertin ammattikuvaus
- Työvoimatoimiston MOL sivut : Stuertin haastattelu
- Opintoluotsi.fi : Haluatko stuertiksi?
- Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry
- Meriliitto.fi : Stuertti (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ilmailuhallinto : Yleiseurooppalaiset ilmailumääräykset (Arkistoitu – Internet Archive)