Leena Ala-Kokko
Leena Maria Ala-Kokko, o.s. Hämäläinen[1] (s. 20. heinäkuuta 1961[2] Oulu[1]) on suomalainen biokemisti ja molekyylibiologi, joka on tutkinut urallaan kollageeniproteiineja ja erityisesti rustokollageeneja ja sidekudostauteja. Hän on toiminut professorina sekä Suomessa ja Yhdysvalloissa ja johtaa miehensä kanssa yhdysvaltalaista molekyylidiagnostiikkaa sidekudostauteihin tarjoavaa yritystä.
| Leena Ala-Kokko | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 20. heinäkuuta 1961 Oulu, Suomi |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Oulun yliopisto |
| Instituutti |
Thomas Jefferson -yliopisto Oulun yliopisto MCP Hahnemann -yliopisto Tulanen yliopisto Connective Tissue Gene Tests |
| Tutkimusalue | lääketieteellinen biokemia |
| Palkinnot |
Suomen tiedepalkinto (1999) Anders Jahren nuoren tutkijan palkinnon (2001) |
Koulutus muokkaa
Ala-Kokko kirjoitti vuonna 1980 ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta.[1] Hän jatkoi tämän jälkeen opintojaan Oulun yliopistossa, josta hän valmistui vuonna 1986 lääketieteen lisensiaatiksi. Seuraavana vuonna hän väitteli lääketieteen tohtoriksi. Ala-Kokko tutki väitöskirjassaan ihossa ja maksassa esiintyvää kollageenin liikatuotantoa.[3] Ala-Kokko sai tutkijankoulutuksensa professori Kari Kivirikon kollageenitutkimusyksikössä.[4]
Ura muokkaa
Valmistuttuaan tohtoriksi Ala-Kokko suuntasi tutkijankoulutukseen Philadelphian Thomas Jefferson -yliopistoon, jossa hän toimi professori Darwin Prockopin tutkimusryhmässä. Ala-Kokon työ suuntasi Yhdysvalloissa aiempaa kiinteämmin niihin geenien rakenteen, toiminnan ja virheiden kuvaamisen, jotka koodittavat kollageeniproteiineja.[3] Thomas Jefferson -yliopistossa Ala-Kokko työskenteli vuodet 1987–1989 tutkimusapulaisena ja 1989–1991 opettajana.[1]
Ala-Kokko nimitettiin vuonna 1990 Oulun yliopiston lääketieteellisen biokemian dosentiksi. Hänen tutkimustyönsä jatkui kuitenkin pääosin Philadelphiassa vuoteen 1997, jolloin hänet valittiin Suomen Akatemian vanhemmaksi tutkijaksi.[3] Samana vuonna Ala-Kokko aloitti myös MCP Hahnemann -yliopiston dosenttina.[2]
Ala-Kokko aloitti vuonna 2000 työskentelyn New Orleansin Tulanen yliopiston geeniterapiakeskuksessa. Hän toimi siellä apulaisprofessorina ja professorina. Hänet nimettiin vuonna 2003 Oulun yliopiston lääketieteellisen biokemian ja molekyylibiologian professoriksi.[4] Tulanen yliopiston Ala-Kokko jätti vuonna 2004.[1]
Ala-Kokko perusti vuonna 2004 miehensä James Hylandin kanssa Yhdysvaltoihin Connective Tissue Gene Tests -nimisen yrityksen. Sen valikoimassa on yli tuhat testiä, jolla se tekee molekyylidiagnostiikkaa sidekudostauteihin.[4] Ala-Kokon vastuulla CTGT:ssä on tutkimus, kehitys ja teknologia, ja hän valvoo myös kaikkia yrityksen tekemiä kokeita.[5]
Tutkimukset ja tunnustukset muokkaa
Ala-Kokon alaa ovat erityisesti rustokollageenit ja sidekudostaudit. Hän on onnistunut osoittamaan ryhmänsä kanssa esimerkiksi rustokollageenissä olevien virheiden liittymisen muun muassa nivelrikon ja selän välilevysairauden kehittymiseen. Tulokset ovat auttaneet potilaiden hoidossa, diagnostiikassa ja uusien hoitomuotojen kehittämisessä. Ala-Kokko on julkaissut tutkimuksistaan noin 160 artikkelia, ja hänelle on myönnetty viisi patenttia.[4]
Oulun yliopiston kollageenitutkimusryhmä sai vuonna 1999 toisen kerran jaetun Suomen tiedepalkinnon. Ala-Kokon lisäksi ryhmään kuuluivat professorit Kari Kivirikko ja Taina Pihlajaniemi.[6] Vuonna 2001 hän sai norjalaisen Anders Jahren nuoren tutkijan palkinnon.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Curriculum Vitae (pdf) 10/2014. Connective Tissue Gene Tests. Arkistoitu 22.4.2016. Viitattu 11.3.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Husby, Gunnar: Leena Ala-Kokko 30.11.2001. Tidskriftet. Viitattu 11.3.2018. (norjaksi)
- ↑ a b c d Vuorio, Eero: Vuoden 2001 Anders Jahren palkinto Leena Ala-Kokolle. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim, 2001, 117. vsk, nro 20, s. 2005–2006. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 11.3.2018.
- ↑ a b c d Yrittäjä-professori Leena Ala-Kokko Vuoden Alumniksi 2015 8.5.2015. Oulun yliopisto. Arkistoitu 11.3.2018. Viitattu 11.3.2018.
- ↑ Our Experts Connective Tissue Gene Tests. Viitattu 11.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Suomen tiedepalkinto oululaiselle tutkimusryhmälle. Lääkärilehti, 1999, 54. vsk, nro 30, s. 3743. Suomen Lääkäriliitto. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.3.2018.