Lauri J. Toivonen
Lauri Johannes (Sikstuksenpoika) Toivonen (21. marraskuuta 1888 Ruokolahti – 6. toukokuuta 1969 Tampere)[1][2][3] oli suomalainen fantasiakirjailija.[4] Hän oli Hämeessä ja Laatokan Karjalassa kasvanut ja myöhemmin Tampereella asunut kansakoulun lämmittäjä ja entinen merimies.[5][6]
Toivosen vuonna 1933 ilmestynyt seikkailuromaani Uponnut maa kertoi Tyynellä valtamerellä sijainneesta tarunomaisesta korkealle kehittyneestä Mu-maasta, joka upposi suuressa luonnonmullistuksessa mereen Atlantis-mantereen tavoin. Romaanin kertoja lähtee muutamien toveriensa kanssa laivalla etsimään tätä maata ja he purjehtivat Helsingistä Englannin kautta ja edelleen Panaman kanavan läpi Pääsiäisaarelle. Romaanin kertoja uskoo Pääsiäissaaren olevan kuvapatsaineen muinaisen Mu-maan merenpinnan yläpuolelle jäänyt pieni jäännös. Retkikunta löytää saarelta eräästä luolasta maljakon, joka sisältää vanhaa kirjoitusta täynnä olevia ohuita hopealevyjä. [5]
Hopealevyt on kirjoittanut ja luolaan tallentanut eräs Mu-maan tuhosta henkiinjäänyt ylimmäisen papin Eknon poika Minos, joka purjehtii muiden tuhosta henkiinjääneiden kanssa Välimerelle ja perustaa Kreetan saarelle uuden minolaisen kultturin. Hopealevyjen sisältämä kertomus alkaa siitä kun Minos karkaa Ra-jumalan temppelistä yhdessä pyhän papittaren Ilamin kanssa ja kertomus päättyy Mu-maan tuhoon.[5]
Toivonen työskenteli lämmittäjänä ja vahtimestarina Tampereella Aleksanterin kansakoulussa.[7][8][9][10][11] Toivosen puoliso oli Susanna Fransin (Sanni Fransiina) Toivonen (1891–1964).[2][7] Toivosen isä oli Juha Sikstus Toivonen. Lauri Toivonen oli käynyt kansakoulun ja siirtyi vuonna 1905 synnyinseudultaan Ruokolahdelta Urjalan ja Kylmäkosken kautta Jaakkimaan Kurenrantaan, jossa toimi koneenkäyttäjänä.[1] Hän muutti vuonna 1912 Tampereelle[12] ja sieltä Helsinkiin avioituen siellä ensimmäisen puolisonsa Aino Amanda Mäkipään kanssa vuonna 1915.[13] Helsingistä Toivonen palasi Karjalaan Sortavalan maalaiskuntaan Läskelään samana vuonna 1915 toimien siellä lämmittäjänä.[6] Läskelästä Toivonen muutti puolisonsa kanssa Hämeenkyröön vuonna 1917.[6]
Asuessaan Laatokan Karjalassa Toivonen kirjoitti nimimerkillä Kullervo useita tarunomaisia kertomuksia, muun muassa asuinseudultaan Karjalassa.[14] Toivonen oli myös yksi kirjoittajista Suomalaisen Kustannus-osakeyhtiö Kansan vuonna 1911 kustantamassa teoksessa Poikien kirja matkakuvauksellaan Käynti Valamossa.[15]
Teoksia muokkaa
- Uponnut maa : historiallinen romaani Etelämereltä. WSOY 1933
nimimerkillä Kullervo
- Annanriutta : kertomus Karjalasta. Isak Julin, Tampere 1908
- Hiidenlinna. Isak Julin, Tampere 1908
- Miestappo-luodon taru : romantillinen kertomus. W. Toivonen, Tampere 1908
- Erämaan lapsi : kertomus neljännentoista sataluvun alkuvuosilta. Isak Julin, Tampere 1909
- Kellosalmen taru : kertomus isonvihan ajoilta. Isak Julin, Tampere 1909
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Jaakkima: Lastenkirjat: Sidos 013b: Sivu 474: Lauri Juha Toivonen Kansallisarkisto. Viitattu 6.11.2023.
- ↑ a b Toivonen Lauri Johannes, hautakuva albumissa: Tampere, Kalevankankaan hautausmaa osio 27 (vaatii kirjautumisen) suomenkirkkojajahautausmaita.fi. Viitattu 6.11.2023.
- ↑ Tampereen seurakuntayhtymä: Toivonen Lauri Johannes, Kalevankankaan hautausmaa, kortteli 27, rivi 06, paikka 00004 hautahaku.fi. Viitattu 6.11.2023.
- ↑ Suomen Kirjailijat 1917–1944, Toivonen, Lauri J., sivu 452, toimittaneet Hannu Launonen, Maija Hirvonen, Anna Nybondas, Inger Bäcksbacka, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 365, Jyväskylä 1981
- ↑ a b c Seikkailuromaaneja, Aamulehti, 15.11.1933, nro 308, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c Sortavalan msrk: Rippikirjat: Sidos 030a: Sivu 157: Lauri Johannes Sikstuksenp. Toivonen Kansallisarkisto. Viitattu 6.11.2023.
- ↑ a b Toivonen, Lauri Johannes, lämmitt. Aleksanterin koulu, Tampereen osoitekalenteri, 1935, No 1936, sivu 596, julkaistu 1.12.1935
- ↑ Toivonen, Lauri Johannes, lämmittäjä, Hallituskatu 26, Tampereen osoitekalenteri, 1939, No 1939-1940, sivu 783, julkaistu 1.9.1939
- ↑ Osotteita, Tampereen vahtimestarien osasto 58: siht. Lauri J. Toivonen, Aleksanterin kansakoulu, Liiketyöläinen, 1930, No 10, sivu 18, julkaistu 1.10.1930
- ↑ Tampereen kaupungin kansakoulujen johtokunnan kokouksessa, Tampereen Sanomat, 1928, No 82, sivu 3, julkaistu 6.4.1928
- ↑ Ikäkorotukset, Maaseudun Sanomat, 1923, No 34, sivu 2, julkaistu 11.2.1923
- ↑ Jaakkima: Muuttaneiden luettelot: Sidos 1912: Sivu 148: Lauri Johannes Toivonen Kansallisarkisto. Viitattu 7.11.2023.
- ↑ Vihittyjä, Helsingin Sanomat, 1915, No 6, sivu 7, julkaistu 8.1.1915
- ↑ Suomen Kirjailijat 1809-1916, Toivonen, Lauri, sivu 779, toimittanut Maija Hirvonen, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 570, Tampere 1993
- ↑ Kirjallista, Karjalatar, 1911, No 58, sivu 4, julkaistu 27.5.1911