Lauri Castrén

suomalainen juristi
Tämä artikkeli käsittelee hallitusneuvos Lauri Castrénia. Asianajaja ja Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja Lauri Castrénista (1881–1951) on erillinen artikkeli.

Lauri Alarik Castrén (6. maaliskuuta 1887 Janakkala17. tammikuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen juristi ja hallitusneuvos.[1][2]

Lauri Castrénin vanhemmat olivat kouluneuvos Kaarlo Alarik Castrén ja Amanda Wilhelmiina Wallenius. Hän pääsi ylioppilaaksi 1906, suoritti oikeustutkinnon 1914 ja sai varatuomarin arvon 1925. Castrén teki opintomatkat Norjaan 1938 ja Tanskaan 1939.[1]

Castrén oli Jaalan ja Iitin pohjoisen piirin nimismiehenä 1914–1917, Lohjan piirin nimismiehenä 1917–1918, korkeimman hallinto-oikeuden notaarina 1918–1928, opetusministeriön nuorempana hallintosihteerinä 1928–1937, vanhempana hallintosihteerinä 1937–1948 sekä hallitusneuvoksena vuodesta 1948 alkaen. Hän toimi myös KTR 1:n sotatuomarina 1919–1939 ja sen jälkeen eri kenttä- ja sota-oikeuksien tuomarina ja viimeksi Helsingin II sotaoikeuden puheenjohtajana vuodesta 1947 alkaen. Castrén oli muun muassa eduskunnan sivistysvaliokunnan sihteerinä 1930–1947 ja raha-arpajaistoimikunnan puheenjohtajana vuodesta 1949 alkaen.[1]

Lauri Castrén oli naimisissa vuodesta 1922 sairaanhoitaja Vera Tähtisen (entinen Gordejeff) kanssa. Heidän poikansa oli suurlähettiläs Klaus Castrén.[1]

JulkaisujaMuokkaa

Nimellä L. A. Castrén:

  • Kokoelma kansakoululakeja ja -asetuksia. Kirjavälitys, Helsinki 1932
  • Kansakoululainsäädäntö. Valistus, Helsinki 1935
  • Konkurssi- ja akordi-lainsäädäntö. Porvoo 1935

LähteetMuokkaa