Avaa päävalikko

Lapinvuokko eli tunturilapinvuokko (Dryas octopetala) on tyypillinen arktisella tai vuoristotundralla kasvava lapinvuokkojen sukuun ja Rosaceae-heimoon kuuluva kasvi. Se muodostaa tiheitä maata myötäileviä ikivihreitä kasvustoja.[2] Se on Islannin kansalliskukka ja Ruotsin Lapin maakuntakukka sekä Kanadan Luoteisterritorioiden tunnuskukka.[2][3][4][5] Lapinvuokon tieteellisen nimen mukaan on myös nimetty kolme viimeisimmän jääkauden sulamisvaihessa tapahtunutta kylmempää jaksoa eli dryaskaudet.[2]

Lapinvuokko
39 Dryas octopetala (2661256260).jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Suku: Lapinvuokot Dryas
Laji: octopetala
Kaksiosainen nimi

Dryas octopetala
L.[1]

Lapinvuokon levinneisyys
Lapinvuokon levinneisyys
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Lapinvuokko Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Lapinvuokko Commonsissa

KuvausMuokkaa

 
Lapinvuokon lenninhaivenia.

VarsiMuokkaa

Lapinvuokon varsi on alapäästään puutunut maata pitkin suikertava varpu. Se muodostaa tiheitä mattomaisia kasvustoja kasvattamalla haaroja, joiden pituus on 20–50 senttimetriä.[2][6]

LehdetMuokkaa

Lapinvuokon talvehtivat lehdet kasvavat tyvellä ruusukkeena. Niillä on pitkähkö ruoti. Lehtilapa on 10–30 millimetriä pitkä. Muodoltaan ne ovat pitkänomaisen soikeita, nyhälaitaisia, laidat alaspäin kääntyviä. Alta lehdet ovat tiheän valkoisen karvan peittämiä. Päältä ne ovat vihreitä ja nahkeita.[2][6] Ne muistuttavat pienikokoisia tammen lehtiä, mistä tulee niiden tieteellinen nimi Dryas, joka klassisella kreikan kielellä on pieni tammi.[2]

KukatMuokkaa

Kaksineuvoiset kukat ovat yksittäin 5–12 senttimetriä korkean vanan päässä. Ne ilmestyvät kesä–heinäkuun aikana. Vana on hennon karvan peittämä. Lapinvuokon kukassa on kahdeksan terälehteä, mikä käy ilmi myös sen tieteellisestä lajinimestä. Valkoisten terälehtien pituus on noin 8–15 millimetriä. Verhiössä on kahdeksan hentokarvaista vihreää lehteä. Heteitä on paljon kuten myös emejä. Emiö on erilehtinen.[2][6]

HedelmäMuokkaa

Lapinvuokon hedelmä on pähkylä. Siemenen kypsyessä emin vartalo pitenee 20–35 millimetriä pitkäksi lenninhaiveneksi.[2][6]

ElinympäristöMuokkaa

Lapinvuokkoa kasvaa runsasravinteisilla tunturikankailla usein runsaana laajoja kasvustoja muodostaen. Karummilla kankailla se menestyy heikommin. Sitä kasvaa myös jokin verran kalliopengermillä ja sorakoissa. Lapinvuokkoa saattaa tavata joskus metsävyöhykkeelläkin. Lapinvuokko on kalkinsuosija.[2][6] Lapinvuokon epäillään olevan yksi tunturikirjosiiven (Pyrgus andromedae) ravintokasveista. Lajin on nähty munivan lapinvuokolle, mutta Suomessa ei ole sen toukkia havaittu kasvilta.[7][8] Lapinvuokolla näyttää olevan myös oma juurisienensä, lapinvuokkorousku (Lactarius dryadophilus)[9].

LevinneisyysMuokkaa

Lapinvuokko on sirkumboreaalinen laji, ja sitä kasvaa Skandinaviassa, Islannissa, Venäjän pohjoisosissa ja arktisella alueella. Suomessa lapinvuokkoa esiintyy Lapissa, ja se on yleinen Käsivarren ja Inarin Lapissa.[6][10] Esiintymiä löytyy myös Alpeilta, Karpaateilta, Balkanvuorilta, Kaukasusvuoristosta ja muilta vuoristoisilta seuduilta. Britanniassa sitä esiintyy Penniineillä, Snowdonin vuorella Walesissa kahdessa paikassa sekä Skotlannin ylämailla. Irlannissa on myös esiintymä Burrenin kansallispuistossa. Pohjois-Amerikassa lapinvuokkoa esiintyy Alaskassa sekä Kalliovuorilla Kanadasta Coloradoon asti ulottuvalla vyöhykkeellä.[6]

Lapinvuokolta tunnetaan lukuisia alalajeja ja muotoja.[11]

KuviaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Dryas octopetala (TSN 24619) itis.gov. Viitattu 15.6.2019. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i Lapinvuokko, Dryas octopetala LuontoPortti. Viitattu 15.6.2019.
  3. (Tunturi)lapinvuokko Kasvikortisto/puutarha.net. Viitattu 24.6.2019.
  4. Northwest Territories' territorial symbols: Floral emblem canada.ca. Viitattu 24.6.2019 (englanniksi).
  5. Arne Anderberg: Svenska landskapsblommor Linnaeus –– Den virtuella floran. 1996. Viitattu 25.6.2019 (ruotsiksi).
  6. a b c d e f g Tunturilapinvuokko (sv: fjällsippa) Dryas octopetala Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö. Viitattu 15.6.2019.
  7. Toimittajat: Diekmann, Helmut & Ihme, Jaana & Tabell, Heikki & Åberg, Patrik: Tunturikirjosiipi, Pyrgus andromedae Suomen perhoset. Viitattu 15.6.2019.
  8. Pakkanen, Pertti & Wettenhovi, Jorma: Pyrgus andromedae (Wallengren, 1853) Tunturikirjosiipi Suomen Perhostutkijain Seura. 18.1.2009. Viitattu 15.6.2019.
  9. oulu.fi: ekosienet1
  10. Fjällsippa – Dryas octopetala L. Naturhistoriska riksmuseet – Den virtuella floran. Viitattu 15.6.2019 (ruotsiksi).
  11. Dryas octopetala L. Catalogue of Life, 2019 Annual Checklist. 2019. Viitattu 4.7.2019 (englanniksi).

Aiheesta muuallaMuokkaa