Lahtinen (Tuntematon sotilas)
Yrjö Lahtinen, useimmiten vain Lahtinen, on kuvitteellinen henkilö Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas. Hän on alikersantti, joka kannattaa kommunismia ja agitoi jatkuvasti Suomen sodankäyntiä vastaan, mutta on kuitenkin hyvä ja uskollinen sotilas.
Edvin Laineen vuonna 1955 ohjaamassa elokuvassa Tuntematon sotilas Lahtista näytteli Veikko Sinisalo. Rauni Mollbergin vuonna 1985 ohjaamassa uudemmassa filmatisoinnissa hahmoa näytteli Pertti Koivula.[1][2] Aku Louhimiehen vuonna 2017 ohjaamassa elokuvassa Lahtista näytteli Joonas Saartamo.
Lahtisen kuvaus Tuntemattomassa sotilaassa muokkaa
Alikersantti Lahtinen esitellään romaanin ensimmäisen luvun II osassa. Häntä luonnehditaan isokokoiseksi pohjoishämäläiseksi, ja hänen aatemaailmassaan korostuu kommunismi. Ensimmäisessä repliikissään Lahtinen uskoo Saksan aloittavan sodan ja Suomen liittyvän mukaan esimerkkiä seuraten. Lahtisen puheenvuorosta viriää lyhyt väittely hänen ja Hietasen välille.[3] Lahtinen ihailee avoimesti Neuvostoliiton voimaa, kyseenalaistaa Saksan rinnalla käytävän sodan oikeutuksen ja toistelee, kuinka Neuvostoliitossa riittää aseita, ammuksia ja miehiä – jopa naissotilaita.[4] Tarton rauhan rajaa ylitettäessä hän huomauttaa, että ”tästä lähtien ollaan rosvoretkellä”.[5] Kriittisestä asenteestaan huolimatta Lahtinen kuuluu romaanissa keskeisen konekiväärijoukkueen rohkeimpiin miehiin: hänet palkitaan toisen luokan vapaudenmitalilla, kuten Hietanen, Lehto ja Määttäkin.[3]
Lahtisen etunimi tulee romaanissa esiin keskustelussa, jossa Lahtinen on juuri esittänyt evoluutiota myötäilevän käsityksen ihmisen alkuperästä eikä väittelyn osapuolena jälleen oleva Hietanen hyväksy sitä: ”Kuulkka poja! Kuulkka, mitä meijä Yrjö poika puhu. Nys sää vast oikke äläkä päästit.”[6]
Lahtinen kaatuu pataljoona Sarastielle määrätyn vastaiskutehtävän aikana kuljettaessaan yksin konekivääriä pois metsäniemekkeestä, josta muut ovat alkaneet vetäytyä. Ennen kaatumistaan Lahtinen on käskenyt luovuttaa konekivääriahkion haavoittuneen kuljettamista varten.[7]
Analyysia hahmosta muokkaa
Tuntemattomassa sotilaassa jää lopulta epäselväksi, kuinka syvää Lahtisen vasemmistolaisuus todella on. Todennäköisesti hän on kuullut Stalinin vainoista ja vuosien 1937–1938 näytösoikeudenkäynneistä, mutta kieltäytyy uskomasta niiden todelliseen luonteeseen, koska perusajatuksena hänellä on Neuvostoliitto työläisten valtiona. Hän kiistää myös Neuvostoliitossa 1930-luvulla koetut nälänhädät. Neuvosto-Karjalan rähjäiset ja lahot rakennukset, siivoton asuinympäristö ja ihmisten surkea vaatetus tuottavat Lahtiselle pettymyksen.[8] Evoluutioväittely paljastaa Lahtisen olevan joukon lukenein mies: Hietanen on täysin kansakoulusivistyksen ja Turun Sanomien varassa, kun taas Lahtinen on saanut tietonsa työväenopistosta – jossa hän on päässyt kehittämään myös verbaalisia taitojaan – tai kirjallisuudesta. Lisäksi joitakin vuosia aiemmin oli suomalaisissakin lehdissä kirjoitettu Yhdysvalloissa käydystä ns. Daytonin apinaoikeudenkäynnistä. Suomessa evoluutioteoria tuli koulujen oppikirjoihin vasta vuosia sotien jälkeen. Hietasen ja Lahtisen väittelystä ilmenee myös tamperelaisen työväestön luonteeseen kuuluva itseriittoisuus ja itsevarmuus: uskalletaan sanoa, mitä ajatellaan.[9]
Historiantutkija Veli-Pekka Leppäsen mukaan Lahtinen on todennäköisimmin tamperelainen tehdaskommunisti. Hän on ennen sotaa työskennellyt Finlaysonilla tai Tampellassa ja asuu äitinsä kanssa ”yhtiön huoneissa” eli hellahuoneen ja kamarin käsittävässä asunnossa Amurissa sijaitsevassa puutalossa. Toisaalta hän voisi olla kotoisin myös Nokialta, jossa kommunisteilla oli jo tuolloin vahvempi kannatus kuin sosialidemokraateilla.[10] Leppänen pitää varmana, että Lahtinen, joka oli laitavasemmiston muun kannattajakunnan tavoin rintamalla toisin kuin 1930-luvulla Moskovassa koulutetut ja sodan ajan turvasäilössä tai ”maan alla” olleet SKP:n myöhemmät johtajat, olisi kuulunut sodan jälkeen SKDL:n enemmistöläisiin. Leppäsen mukaan myöhemmällä taistolaisuudella ei ollut juuri lainkaan kannatusta työläiskommunistien keskuudessa. Hän onkin verrannut Lahtista tunnettuun enemmistöläiseen kommunistipoliitikkoon Aarne Saariseen, joka osallistui jatkosotaan talousaliupseerina.[11]
Lahtisen kaatuminen on ajoitettavissa Goran kylässä lähellä Syväriä 6.–10. tammikuuta 1942 käytyyn taisteluun, johon Jalkaväkirykmentti 8:n 1. pataljoona oli hälytetty.[12]
Lähteet muokkaa
- Linna, Väinö: Tuntematon sotilas. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1954
- Malmberg, Ilkka: Tuntemattomat sotilaat. Helsinki: Helsingin Sanomat, 2007 Selite =. ISBN 952-5557-04-9.
Viitteet muokkaa
- ↑ Tuntematon sotilas (1955): Tekijätiedot Elonet. Viitattu 16.10.2013.
- ↑ Tuntematon sotilas (1985): Tekijätiedot Elonet. Viitattu 16.10.2013.
- ↑ a b Tuntematon sotilas, 1. luku, II osa
- ↑ Malmberg 2007, s. 121.
- ↑ Tuntematon sotilas, 5. luku, II osa
- ↑ Tuntematon sotilas, 1. luku, VI osa
- ↑ Tuntematon sotilas, 9. luku, V osa
- ↑ Malmberg 2007, s. 119–120.
- ↑ Malmberg 2007, s. 119.
- ↑ Malmberg 2007, s. 118.
- ↑ Malmberg 2007, s. 120.
- ↑ Pasi Jaakkonen: Tuntemattomien taival. Tuntematon: Ilta-Sanomien erikoislehti 29. marraskuuta 2012, s. 39–40. Helsinki: Sanoma News.