Wikipedia

Lahden Nuorisoteatteri

Lahden Nuorisoteatteri on Lahdessa vuodesta 1962 toiminut 12-22-vuotiaiden teatterikoulu.[1] Teatterin toiminta ja teemat ovat ohjautuneet vuosikymmenten teemoja ja pinnalla olleiden ilmiöiden kautta.[2] Nuorisoteatteri toimii pääasiassa Pikkuteatterin tiloissa. Se oli Suomen ensimmäinen kunnallinen nuorisoteatteri.

Nuorisoteatterissa ovat näytelleet muiden muassa Pirjo Heikkilä, Jarmo "Eppu" Salminen, Kari Sorvali, Oskari Katajisto, Tommi Mujunen.[3]

Historia muokkaa

Vuonna 1953 Teatterineuvos Matti Aro perusti Lahden kaupunginteatterin iltanäyttelijöiden teatterikoulun, jota alettiin kutsua nuorisoteatteriksi. Toiminta jatkui vuoteen 1956 saakka. Virallinen nuorisoteatteritoiminta käynnistyi 24.5.1962 nuorisotyölautakunnan sihteerin Aake Tiilen toimesta. Teatteri harjoitteli entisessä Savonkatu 2:ssa (nyk. Kauppakatu) sijainneessa kerhohuoneessa, jonne hankittiin valonheittimiä luomaan lisäväriä ja taiteellista vaikutelmaa. Nuorisoteatterin ensimmäinen ohjaaja oli Seppo Vallgren, joka teki ohjaustyötä alkuun ilman taloudellista korvausta.[2]

1960-luku muokkaa

Lahden Nuorisoteatterin ensimmäinen esitys oli Eeva-Liisa Mannerin runonäytelmä Eros ja Psykhe, jonka pääosissa esiintyivät Sirpa Vallgren ja Juhani Niemelä. Teatterin nimi oli vuosina 19641966 Huoneteatteri.[4] Samoihin aikoihin teatterikoulutus tuli osaksi teatterin toimintaa. Nuorisoteatteri myös kokeili ensimmäistä kertaa elokuvan tekemistä. [5]

1970-luku muokkaa

1970-luvulla Nuorisoteatteri keskittyi lastennäytelmiin kuten Sakari Topeliuksen Tuhkimo, J. Dickin satunäytelmän Saapasjalkakissa ja Gösta Knutssonin Pekka Töpöhäntä. Lapsille suunnattut näytelmät menestyivät hyvin, mikä saattoi olla yksi rohkaiseva tekijä Timotei-teatterin synnylle. Vuonna 1974 nähtiin Margareta Keskitalon romaaniin perustuva ja Kalle Luotosen dramatisoima Tabut ja myöhemmin Arvo Salon Lapualaisooppera.

1970-luvulla Nuorisoteatteri hyödynsi harjoittelutiloinaan Savonkatu 2 lisäksi Lahden Urheilutaloa ja Harjukatu 15:n nuorisotaloa. Monet Nuorisoteatterilaiset toimivat myös Kaupunginteatterin esitysten avustajina. 1970-luvun lopulla Lahti oli ainut kaupunki Suomessa, joka mahdollisti nuorten teatterin harrastamisen ja opiskelemisen kokonaan kaupungin rahoittamana.[6]

1980-luku muokkaa

1980-luku alkoi Bertolt Brechtin Kerjäläisoopperalla, jonka dramatisoi Eila Niinivaara. Seuraavana oli Pekka Rädyn inspiroima ja Pekka Parviaisen kirjoittama Meidän jengi, joka oli sen ajan nuorille suunnattu näytelmä käsitellen realistisesti nuorten alkoholi- ja kouluongelmia. Nuorisoteatteri alkoi ensimmäistä kertaa hyödyntää Pikkuteatterin tiloja.[7]

Charles Dickensin Oliver Twist 1987 kuuluu kokoluokaltaan teatterin suurimpiin ja toteutukseltaan haastavimpiin töihin. H. C. Andersenin Keisarin uudet vaatteet esitettiin Lahden Lasten Talvikarnevaaleilla 1987, mistä alkaen Nuorisoteatteri on esiintynyt Talvikarnevaaleilla lähes joka vuosi.[8]

Vuonna 1988 Nuorisoteatteri innostui jälleen elokuvien tekemisestä ja tällöin tuotettiin Pekka Parviaisen kirjoittama Kummitäti. Näihin aikoihin Nuorisoteatterin ydinryhmä halusi tehdä pienoisproduktioita yhteisproduktioiden ohella. Haluttiin luoda omaa teatteri-ilmaisua ja laajentaa käsikirjoitusten kirjoa. Vuosikymmenen lopussa Nuorisoteatterin jäsenmäärä oli noin 35 henkilöä.[9]

1990-luku muokkaa

Lama uhkasi kulttuuritoimintaa vuosikymmenen alkupuolella.[10] Vuosikymmenen puolivälissä vanhat nuorisoteatterilaiset perustivat kolme vuotta kestäneen Bull-teatterin, joka ehti tuottaa kuusi näytelmää.[11]

Loppuvuodesta 1994 uudeksi ohjaajaksi valittiin Matti Hulkkonen, joka oli ollut mukana Nuorisoteatterin toiminnassa jo vuodesta 1984. Hulkkonen halusi Nuorisoteatterin tuottavan mahdollisimman monenlaisia produktioita; lastenteatteria, nuorten näytelmiä ja klassikoita, kuten Nikolai Gogolin klassikkonäytelmä Reviisori.[12][13]

2000-luku muokkaa

William Shakespearen teoksesta tehtiin 2001 nykyaikainen nuorisoversio Macbeth, jonka tuotantoon osallistui lähes 100 henkilöä ja nuoria näyttelijöitä oli sekä Nuorisoteatterin omista joukoista, että Tiirismaan koulusta. Komedia Kaappaus Kyberavaruudessa, sijoittui neljänneksi Heinolassa järjestettyssä Nuori kulttuuri -tapahtumassa.[14] Vuonna 2008 Nuorisoteatteri siirtyi useammaksi vuodeksi Kansantalon Vaahterasaliin.[15]

2010-luku muokkaa

Keväällä 2010 Mandelin ohjasi Georg Büchnerin näytelmän Woyzeck, jonka jälkeen syyskaudella nähtiin kaksi eri ensi-iltaa: Lea Orpanan ohjaama Perjantai ja Nuorisoteatterin uuden ohjaajan Susanna Tiitisen ohjaama Nuoruus hallittu? Edellä mainitussa näytelmässä esiintyivät 13-15-vuotiaat ja jälkimmäisessä yli 15-vuotiaat. Näytelmät olivat jatkoa syksyllä alkaneelle teatteri-ilmaisun perusopetukselle. Keväällä 2011 ensi-iltansa sai Tuomas Timosen Lea-palkinnolla palkittu näytelmäteksti Meganin tarina ja loppuvuodesta Susanna Tiitisen ja nuorten yhdessä ideoima fantasianäytelmä Heimoveljet. Vuonna 2012 Lasten teatterikerholaiset siirtyivät kokonaan Nuorisoteatteriin ja teatterin ryhmät jaettiin 11-15-vuotiaisiin ja yli 16-vuotiaisiin. Samana vuonna nähtiin Susanna Tiitisen Talvikki Vaahterasalissa, jonka jälkeen Nuorisoteatteri siirtyi takaisin Pikkuteatteriin, jossa ensi-iltansa sai Heini Junkkaalan nuortennäytelmä Toinen vasemmalta.[16] Vuoden viimeinen esitys oli Woody Allenin Jumala, jonka Nuorisoteatteri oli esittänyt ensimmäistä kertaa 20 vuotta aikaisemmin.[17]

Vuonna 2013 Nuorisoteatteri esitti Heini Tolan dramatisoiman näytelmän Saapasjalkakissa ja Peter Shafferin Equus. Syksyllä ohjaaja Susanna Tiitisen sopimus kaupungin kanssa tuli päätökseen ja Nuorisoteatterin uusina ohjaajina aloittivat Sanna Parviainen ja jo aiempina vuosina ohjannut Markus Karekallas. Joulukuussa Nuorisoteatteri osallistui itsenäisyyspäivän kansalaisjuhlaan Lahden konserttitalon Felix Krohn-salissa esityksellä Kaksi Aikaa. Seuraavana vuonna ensi-iltansa sai Pentti Pesän ja Pekka Ojamaan Liisa ihmemaassa, sekä Frank Wedekindin Kevään herääminen, joka oltiin esitetty Nuorisoteatterissa viimeksi melkein 40 vuotta aikaisemmin. Joulukuussa Nuorisoteatteri osallistui jälleen itsenäisyyspäivän juhlaan, tällä kertaa Sibeliustalon päälavalla esityksellä Kasvokkain. Vuonna 2015 nähtiin Kalle Veirton kirjoihin perustuva ja Kaisa Nuuttilan dramatisoima Etsivätoimisto Henkka ja Kivimutka, joka sijoittui Lahden Launeen kaupunginosaan, sekä Philip Ridleyn Rämälä (Brokenville). Syyskuussa Nuorisoteatterilaiset osallistuivat Lahden taidelauantaihin Flash mob -tempauksilla ja esiintyivät jälleen joulukuussa itsenäisyyspäivän kansalaisjuhlassa. [18]

Vuosi 2016 alkoi Jonna Nummelan näytelmän Räsynukke, jolla Nuorisoteatterilaiset pääsivät esiintymään Vaasassa järjestettyyn Teatris-tapahtumaan, joka on Suomen suurin teatteritapahtuma. Vuoden toinen tuotos oli Väinö Weckströmin ohjaama Elina Kilkun Ei elämää vaan koulua varten. Alkuvuodesta 2017 Kalle Veirton kirjoihin perustuva Etsivätoimisto Henkka ja Kivimutka sai jatkoa näytelmällä Henkka& Kivimutka ja MM-tason tehtävä, jonka ohjauksesata vastasivat yhdessä Sanna Heiskanen (ent. Parviainen) ja Väinö Weckström. Keväällä nähtiin Tuomas Parkkisen käsikirjoitukseen pohjautuva Stand Up, Jesus!, jonka lisäksi Nuorisoteatterilaiset esiintyivät kansallisena vetaraanipäivänä 100 vuotiaan Suomen kunniaksi Lahden messukeskuksessa. Vuonna 2018 nähtiin Sanna Heiskasen ohjaama Timo Parvelan kirjoihin perustuva Ella ja kaverit teatterissa ja Väinö Weckströmin ohjaama Elina Kilkun nuorten maailmaan keskittyvä Too School for Cool. Vuosikymmenen lopussa ensi-iltansa saivat kolme näytelmää. Ensimmäisenä Terhi Tuomikon ohjaama Elina Kilkun Lasten vallankumous, joka valittiin edustamaan Päijät-Hämettä Jyväskylässä järjestettyyn Teatris-tapahtumaan. Toisena Sanna Heiskasen ohjaama Sakari Topeliuksen Miranda, jonka oli dramatisoinut ja säveltänyt Armas Järnefelt. Miranda esitettiin Lahden konderttitalon Felix Krohn-salissa Järnefeltin 150-vuotissyntymävuoden kunniaksi. Kolmantena esitettiin Terhi Tuomikon ohjaamana Matti Rossin suomennos William Shakespearen teoksesta Kesäyön uni.[19]

2020-luku muokkaa

Alkuvuodesta ensi-iltansa sai ohjaaja Sanna Heiskasen ja nuorten työryhmän yhdessä ideoima Satu metsässä, joka yhdisti yhdisti useita tuttuja satuja uusilla juonenkäänteillä. Näytelmä jäi vuoden ainoaksi, sillä keväälle suunniteltua Väinö Weckströmin ohjaamaa Tuomas Timosen Keltainen Pallo -näytelmää ei koronaviruspandemian vuoksi voitu esittää ja kaikki Nuorisoteatterin lähitoiminta pysähtyi muutenkin koko kevään ajaksi. Teatterilaiset sopeutuivat etäharjoituksiin ja osallistuivat sekä lapsiperheille suunnattuun Kaupunki-ARXantai -virtuaalitapahtumaan, että kaupungin itsenäisyyspäivän juhlaan, joka lähetettiin suorana Sibeliustalolta. Seuraavana vuonna Nuorisoteatteri toteutti tavallisesta näytelmästä poikkeavan ulkotapahtuman Pallo hukassa, jossa yleisö kiersi pienryhmissä kaupungin eri pisteissä edeten tarinassa. Näytelmällä oli useampi lopetus, jotka olivat riippuvaisia yleisön suoriutumisesta. Näytelmä esitettiin uudelleen marraskuussa Sibeliustalolla Lastenkulttuurifoorumilla ja jälleen toukokuussa 2022 Nuorisoteatterin 60-vuotisjuhlapäivän avajaisissa. Vuonna 2020 Nuorisoteatteri valittiin osaksi Työväen Näyttämöiden liiton Nuori Näyttämö -hanketta, johon keväällä 2021 teatterilaiset valmistivat Väinö Weckströmin ohjauksessa lyhytelokuvan Kerrostumia, joka pohjautuu Otto Sundqvistin Falmingonpunainen unelma -näytelmään. Teos valittiin Nuorten Näyttämön katselmukseen Helsingin Kansallisteatterin Vallilan näyttämölle. Loppuvuodesta Nuorisoteatteri juonsi vuoden 2021 itsenäisyyspäivän kansalaisjuhla, joka pidettiin pienimuotoisesti Kansantalon Vaahterasalissa.[20]

Vuonna 2022 Lahden Nuorisoteatteri juhli 60-vuotissyntymäpäivää, jonka ensimmäiseksi ensi-illaksi valikoitui 38 vuotta aiemmin esitetty Antoine de Saint-Exupéryn näytelmä Pikku prinssi. Näytelmä oli ensimmäinen perinteinen lavaensi-ilta kahteen vuoteen. Keväällä Nuorisoteatteri esitti Eeva-Liisa Mannerin näytelmän Eros ja Psyche, joka oltiin esitetty viimeksi 60 vuotta aikaisemmin.[21] Alkuvuonna 2023 ensi-iltansa sai Timo Parvelan lastenromaaniin perustuva Ella ja kaverit: VAROKAA LAPSIA!, jonka dramatisoi Minna-Stiina Saaristo-Vellinki ja ohjasi Sanna Heiskanen.[22]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Lahden Nuorisoteatteri Kulttuuriohjelma. Lastenkulttuurikeskus Efekti. Viitattu 20.3.2023.
  2. ↑ a b Manninen-Louhensalo, Riittakatriina & Jäntti, Matti & Hulkkonen, Matti: Vilpittömästi, Teidän: Lahden Nuorisoteatteri 35 Vuotta, s. 10-13. Lahden kaupungin nuoriso- ja kulttuuritoimisto, 1997.
  3. ↑ Manninen-Louhensalo, Riittakatriina & Jäntti Matti & Hulkkonen Matti: Vilpittömästi, Teidän: Lahden Nuorisoteatteri 35 Vuotta, s. 150-154. Lahden kaupungin nuoriso- ja kulttuuritoimisto, 1997.
  4. ↑ Manninen-Louhensalo, Riittakatriina & Jäntti Matti & Hulkkonen Matti: Vilpittömästi, Teidän: Lahden Nuorisoteatteri 35 Vuotta, s. 15-26. Lahden kaupungin nuoriso- ja kulttuuritoimisto, 1997.
  5. ↑ Manninen-Louhensalo, Riittakatriina & Jäntti Matti & Hulkkonen, Matti: Vilpittömästi, Teidän: Lahden Nuorisoteatteri 35 Vuotta, s. 26-36. Lahden kaupungin nuoriso- ja kulttuuritoimisto, 1997.
  6. ↑ Manninen-Louhensalo, Riittakatriina & Jäntti, Matti & Hulkkonen: Vilpittömästi, Teidän: Lahden Nuorisoteatteri 35 Vuotta, s. 48-64. Lahden kaupungin nuoriso- ja kulttuuritoimisto, 1997.
  7. ↑ Manninen-Louhensalo, Riittakatriina & Jäntti Matti & Hulkkonen Matti: Vilpittömästi, Teidän: Lahden Nuorisoteatteri 35 Vuotta, s. 58-68. Lahden kaupungin nuoriso- ja kulttuuritoimisto, 1997.
  8. ↑ Manninen-Louhensalo, Riittakatriina & Jäntti Matti & Hulkkonen Matti: Vilpittömästi, Teidän: Lahden Nuorisoteatteri 35 Vuotta, s. 70-83 & 94-97. Lahden kaupungin nuoriso- ja kulttuuritoimisto, 1997.
  9. ↑ Manninen-Louhensalo, Riittakatriina & Jäntti Matti & Hulkkonen Matti: Vilpittömästi, Teidän: Lahden Nuorisoteatteri 35 Vuotta, s. 84-85 & 98-108. Lahden kaupungin nuoriso- ja kulttuuritoimisto, 1997.
  10. ↑ Manninen-Louhensalo, Riittakatriina & Jäntti Matti & Hulkkonen Matti: Vilpittömästi, Teidän: Lahden Nuorisoteatteri 35 Vuotta, s. 109-122. Lahden kaupungin nuoriso- ja kulttuuritoimisto, 1997.
  11. ↑ Manninen-Louhensalo, Riittakatriina & Jäntti Matti & Hulkkonen Matti: Vilpittömästi, Teidän: Lahden Nuorisoteatteri 35 Vuotta, s. 124-129. Lahden kaupungin nuoriso- ja kulttuuritoimisto, 1997.
  12. ↑ Ikonen, Anna: Lahden Nuorisoteatteri 1997-2012, s. 4. , 2012.
  13. ↑ Manninen-Louhensalo, Riittakatriina & Jäntti Matti & Hulkkonen Matti: Vilpittömästi, Teidän: Lahden Nuorisoteatteri 35 Vuotta, s. 131-146. Lahden kaupungin nuoriso- ja kulttuuritoimisto, 1997.
  14. ↑ Ikonen, Anna: Lahden Nuorisoteatteri 1997-2012, s. 13-18. , 2012.
  15. ↑ Ikonen, Anna: Lahden Nuorisoteatteri 1997-2012, s. 35-42. , 2012.
  16. ↑ Ikonen, Anna: Lahden Nuorisoteatteri 1997-2012, s. 45-53. , 2012.
  17. ↑ Bister, Sakari: Lahden Nuorisoteatteri 2012-2022, s. 4. , 2022.
  18. ↑ Bister, Sakari: Lahden Nuorisoteatteri 2012-2022, s. 6-17. , 2022.
  19. ↑ Bister, Sakari: Lahden Nuorisoteatteri 2012-2022, s. 18-33. , 2022.
  20. ↑ Bister, Sakari: Lahden Nuorisoteatteri 2012-2022, s. 36-41. , 2022.
  21. ↑ Bister, Sakari: Lahden Nuorisoteatteri 2012-2022, s. 42-43. , 2022.
  22. ↑ Lahden Nuorisoteatteri Lahden kaupunki. Viitattu 23.3.2023.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lahden_Nuorisoteatteri&oldid=22076011”