Avaa päävalikko
Kyyrölän kirkko ennen sotia.
Kyyrölän kirkon rauniot.

Kyyrölän seurakunta oli ortodoksinen seurakunta luovutetussa Karjalassa. Se kuului Viipurin hiippakunnan toiseen valvontapiiriin. Seurakunnan alue käsitti Muolaan, Heinjoen, Äyräpään ja Valkjärven kunnat. Kyyrölän seurakunnan ydinalue muodosti oman Kyyrölän kunnan vuoteen 1934 asti, jolloin se liitettiin Muolaaseen.

Seurakunnan jäsenmääräMuokkaa

  • 1 986 (1933)
  • 1 880 (1939)

KirkotMuokkaa

Kyyrölän seurakunnan pääkirkko, Kristuksen temppeliintuomisen kirkko (rakennettu 1898), sijaitsi Kyyrölän kylässä, jossa sijaitsi myös seurakunnan pappila. Lisäksi seurakunnalla oli Kangaspellon kylässä Kazanin Jumalanäidin ikonin kirkko (1921) ja Perkjärven asemakylässä Pyhän Sergei Radonežilaisen kirkko (1901).

HistoriaMuokkaa

PerustaminenMuokkaa

Kyyrölän ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1725, jolloin kreivi Grigori Petrovitš Tšernyšev siirsi lahjoituksena saamilleen ja sodassa autioituneille tiloille Muolaan keskiosaan parisataa venäläistä maaorjaa. Samana vuonna valmistui myös Kyyrölän ensimmäinen kirkko. Oman papin seurakunta sai vuonna 1765.

LakkauttaminenMuokkaa

Kyyrölän seurakunta lakkautettiin muiden luovutettujen alueiden seurakuntien tavoin 1940-luvun lopulla. Sotien jälkeen monet kyyrölälaiset sijoitettiin Hämeenlinnan seudulle ja Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta on ylläpitänyt Kyyrölän ortodoksisen seurakunnan perinteitä.

LähteetMuokkaa

  • Karjalan ja Petsamon ortodoksiset kirkot ja kirkkotaide, toimittanut Kristina Thomenius ja Minna Laukkanen. Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisuja 18:1b, Jyväskylä 1997. ISBN 951-785-018-2
  • Iso tietosanakirja 6. Otava, Helsinki 1934.