Kypsyminen tarkoittaa tavallisesti hedelmien ja siemenien valmistumisen viimeisiä vaiheita ennen varisemista ja leviämistä. Siemeniin kerääntyy kypsyessä vararavinnoksi hiilihydraatteja ja valkuaisaineita. Osa hiilihydraateista voi muuttua rasvoiksi. Siementen vesipitoisuus laskee kypsissä jyvissä 15–18 prosenttiin. Omenissa, luumuissa ynnä muissa "mehevissä" hedelmissä ja marjoissa tärkkelys muuttuu sokeriksi, kivennäissolujen määrä kasvaa, orgaaniset hapot ja parkkiaineet hajoavat ja näin syntyy hajoavia öljyjä ja väriaineita, vesipitoisuus nousee esimerkiksi omenassa 84 prosenttiin. Kypsyessä hedelmien hapan maku muuttuu imeläksi, soluseinien niin sanotut pektiiniaineet hajoavat ja hedelmä pehmenee.

Etyleeniä käytetään muun muassa Yhdysvalloissa banaanien ja tomaattien kuljetuksessa, koska etyleeni jouduttaa hedelmien ja marjojen kypsymistä. Etyleeniä syntyy ns. aukeavissa hedelmissä. Suurin osa sitrushedelmistä lakkaa kypsymästä puusta poimimisen jälkeen.[1][2]

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Hedelmien osto-opas – mistä tietää, mitä hedelmiä kaupassa kannattaa valita? mtvuutiset.fi. 31.1.2015. Viitattu 12.11.2021.
  2. Appelsiinien sadonkorjuu - tulee tietää, milloin ja miten valita appelsiini (Syötävät puutarhat) Hyödyllisiä tietoja ja puutarhanhoitovihjeitä. Ammattimainen puutarhuriblogi!. Viitattu 12.11.2021.
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.