Kyläkirjaston Kuvalehti

Kyläkirjaston Kuvalehti oli K. J. Gummeruksen Jyväskylässa vuonna 1877 perustama kuvitettu aikakauslehti.

Kyläkirjaston Kuvalehti
Lehden etusivu lokakuussa 1886.
Lehden etusivu lokakuussa 1886.
Lehtityyppi aikakauslehti
Kustantaja Gummerus
Perustettu 1877
Lakkautettu 1918
Päätoimittaja K. J. Gummerus, Jaakko Gummerus, Hannes Gebhard, Väinö Wallin
Kotikunta Jyväskylä, Helsinki
Ilmestymistiheys kerran kuukaudessa

K. J. Gummerus perusti Kyläkirjaston Kuvalehden vuodesta 1873 lähtien julkaisemansa Kyläkirjasto-lehden rinnalle. Lehdestä tuli suuri menestys, ja vuonna 1888 sen rinnalle perustettiin toinenkin kuvalehti. Siitä lähtien vanhempaa lehteä kutsuttiin A-sarjaksi ja uudempaa B-sarjaksi. Vuodesta 1880 lehden liitteenä ilmestyi myös Lasten Kuvalehti. Gummerus luovutti vuonna 1896 B-sarjan toimittamisen Helsinkiin Hannes Gebhardille ja Väinö Wallinille. K. J. Gummeruksen kuoltua vuonna 1898 lehtien toimittamisesta vastasi Jaakko Gummerus. A- ja B-sarjat yhdistettiin vuonna 1916, minkä jälkeen yhdistetty lehti ja Lasten Kuvalehti ilmestyivät tammikuuhun 1918 saakka.[1]

Kyläkirjaston Kuvalehdestä ja sittemmin sen tärkeämmästä A-sarjasta noin kolmas- tai neljäsosa oli kaunokirjallisuutta. Tietopuoliset artikkelit käsittelivät historiaa, maantiedettä, luonnontieteitä, yhteiskuntaa ja uskontoa. Lähdemateriaalina käytettiin alkuvuosina ruotsalaisia Arbetarens vän ja Läsning för folket -lehtiä. Kotimaisista avustajista tärkeimpiä olivat historian professori E. G. Palmén ja jyväskyläläinen lehtori Juuso Hedberg. Viimeisten vuosikertojen kirjoittajia olivat muun muassa Juhani Siljo, Uuno Kailas, Iivo Härkönen, Samuli Paulaharju, Kyösti Vilkuna ja Lauri Pihkala. 12- ja myöhemmin pienikokoisempana 24-sivuisessa lehdessä oli myös jonkin verran ilmoituksia. Kuvalaattoja saatiin alkuvuosina puupiirroksina Ruotsista ja vuoden 1882 jälkeen niitä ryhdyttiin teettämään myös Suomessa. Valokuvat yleistyivät lehdissä 1890-luvulta lähtien. Fraktuurasta alettiin siirtyä antiikvaan 1890-luvun puolivälissä.[2]

Kuvalehden levikki oli 1880- ja 1890-luvuilla Suomen oloissa poikkeuksellisen suuri. Se saavutti huippunsa, 14 200 tilaajaa vuonna 1886, mutta laski sen jälkeen parilla tuhannella. A-sarjan tilaajamäärä pysyi 11 000:n tienoilla ja nousi uuteen huippulukuun, 16 600 tilaajaan vuonna 1905. Kyläkirjasto kuvalehtineen ja varsinkin sen A-sarja oli Gummeruksen kustantamon tuottavin myyntiartikkeli. Kansanomaisilla, hengeltään uskonnollisilla ja suomalaiskansallisilla lehdillä oli suuri merkitys lukutaidon ja valistuksen levittäjänä. 1900-luvun alussa niiden tyyli ja sisältö alkoi vaikuttaa vanhanaikaiselta, mikä johti levikin laskuun ja kannattavuuden heikkenemiseen.[3]

LähteetMuokkaa

  • Tommila, Päiviö: Keski-Suomen lehdistö 2, 1886–1917. Jyväskylä: Keskisuomalainen, 1973.

ViitteetMuokkaa

  1. Tommila 1970, s. 395–397.
  2. Tommila 1970, s. 397–399.
  3. Tommila 1970, s. 401–402.

Aiheesta muuallaMuokkaa