Wikipedia

Hannes Gebhard

suomalainen liikemies, poliitikko ja Suomen osuustoiminnan isä

Hannes Gebhard (8. huhtikuuta 1864 Kemijärvi – 23. helmikuuta 1933 Helsinki) oli suomalainen liikemies, taloushistorian ja taloustieteen professori, kansanedustaja ja Suomen osuustoiminnan isä. Hän oli kustannusyhtiö Otavan toinen perustaja.[1]

Hannes Gebhard.

Gebhardin vanhemmat olivat metsänhoitaja Johan Ferdinand Gebhard (1834–1920) ja Matilda Laurentia Wegelius.[2] Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun ruotsalaisesta lyseosta 1882 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1887 sekä filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1890. Gebhardin väitöskirja käsitteli Savonlinnan läänin oloja vuoteen 1571 saakka.[3][4]

Gebhard oli vuodesta 1891 naimisissa kansanedustaja Hedvig Gebhardin kanssa.[5] Työtehoseuran osastopäällikkö Maiju Gebhard oli heidän tyttärensä.[6]

Kemijärvelle pystytettiin Gebhardin muistopatsas heinäkuussa 1949, osuustoiminnan 50-vuotisjuhlien yhteydessä.[7] Helsingin Vallilassa on Osuuspankin pääkonttorin edessä Gebhardinaukio. Aukio on nimetty Pellervo-seuran perustajan ja OP:n ensimmäisen pääjohtajan Hannes Gebhardin sekä hänen puolisonsa talousneuvos Hedvig Gebhardin mukaan.[8]

Ura muokkaa

Hannes Gebhard toimi Helsingin yliopiston pohjoismaiden historian dosenttina 1890–1899 sekä maanviljelyksen, kansantalouden ja tilastotieteen dosenttina 1899–1906 ja ylimääräisenä professorina 1909–1927.[9] Hän oli Kustannusosakeyhtiö Otavan toimitusjohtajana 1890–1892, Osuuskassojen keskuslainarahaston toimitusjohtajana 1903–1917 ja 1921–1933 sekä Pellervo-seuran johtajana 1899–1917 ja Osuuskassojen keskusliiton johtajana 1926–1933. Gebhard oli suomalaisen puolueen kansanedustajana 1907–1909 edustaen Vaasan läänin pohjoista vaalipiiriä.[3][10]

Osuustoiminnan levittäjä ja Pellervo-seuran perustaja muokkaa

Gebhard tutustui Euroopassa ko-operatiiviseen (yhteistoiminnalliseen eli osuustoiminnalliseen) liikkeeseen, ja kutsui vuonna 1899 Pellervo-seuran perustavan kokouksen koolle. Pellervo-seura on osuustoimintajärjestö, joka pyrkii edistämään osuustoiminnallisten yritysten perustamista sekä jakamaan valistusta aiheesta.[11] Gebhard katsoi, että maaseudun ongelmien lievittäminen olisi välttämätöntä koko kansakunnan kannalta. Osuustoiminta oli hänen mielestään hyvä keino, ja siitä muodostuikin agraarisessa Suomessa kansantalouden mahtitekijä, vaikka aate oli ulkomaista tuontitavaraa.[12]

Tasa-arvon edistäjä muokkaa

Gebhard oli tärkeässä roolissa Suomen torpparien ja tilattoman väestön olojen parantamisessa. Gebhard toimi 1900-luvun alkuvuosina toimineen Tilattoman väestön alakomitean sihteerinä ja pystyi tilastollisesti osoittamaan ongelman mittasuhteet. Tilattomia oli yhtä paljon kuin torppareitakin, joten asia oli laaja. Selvitystyö johti torpparivapautuslain ja Lex Kallion säätämiseen itsenäisyyden ensimmäisinä vuosina.[13]

Teoksia muokkaa

  • Kuvaelmia Kajaanin kaupungista v. 1651–1700 ja 1723–1809. Kokoellut Hannes Gebhard. Helsinki 1885.
  • Savonlinnan läänin kartta v. 1571. Fennia 1, 13. Societas geographica Fenniae, Helsingfors 1889.
  • Savonlinnan läänin oloista vuoteen 1571. Helsinki 1889.
  • Kajaanin linnasta. Suomen muinaismuisto-yhdistyksen aikakauskirja 11. Helsinki 1890.
  • Katsaus Suomen Talousseuran toimintaan v. 1797–1856. KS, Helsinki 1892.
  • Suomalaisen Kirjallisuuden Seura v. 1881–1892. KS, Helsinki 1893.
  • Maanviljelysopetus meillä ja muualla. Yhteiskunnallisia kysymyksiä 5. KS, Helsinki 1894.
  • Maanviljelystilasto meillä ja muualla. KS, Helsinki 1895.
  • Uusimmat ehdotukset kruunumetsäin asuttamiseksi Pohjois-Ruotsissa. WSOY 1896.
  • Metsäpolitiikkamme pääkysymyksiä. Helsinki 1897.
  • Underhållskostnaderna för vägar och broar i Finlands landskommuner år 1894: Statistisk undersökning verkställd på uppdrag af Kommunikationsexpeditionen i K. Senaten. Helsingfors 1897.
  • Maanviljelijäin yhteistoiminnasta ulkomailla: Kansantaloudellisen yhdistyksen palkitsema teos. Otava 1898–1899.
  • Maanviljelijäin yhteistoiminta: Muistiinpanoja stipendiaateille. Weilin & Göös, Helsinki 1899.
  • Maanviljelijät yhteistoimintaan! Kolme esitelmää. Otavan kansankirjasia 2. Otava, Helsinki 1899.
  • Tutkimuksia ja ehdoituksia torpparikysymyksessä. Yhteiskunnallisia kysymyksiä 11. Otava, Helsinki 1899.
  • Omaa maata tilattomalle väestölle: Periaatteellisia näkökohtia asutuspolitiikkimme alalta. Yhteiskunnallisia kysymyksiä 13. Otava, Helsinki 1900.
  • Pieniviljelys ja osuustoiminta. Pellervon kirjasto 2. Otava 1900.
  • Maaseudun yhteiskuntaolojen parantamisesta muutamissa Euroopan maissa: Erityisesti silmällä pitäen kysymystä maan hankkimisesta tilattomalle väestölle. Edlund, Helsinki 1901.
  • Osuustoiminnan keskittämisestä ja sen edellytyksistä. Pellervon kirjasto 6. Helsinki 1902.
  • Osuuskassojen keskuslainarahasto, sen synty ja järjestys. Pellervon kirjasto 14. Mikkeli 1903.
  • Osuuskassa. Pellervon lentolehtinen n:o 2. Helsinki 1904, 2. painos 1906.
  • Säästäväisyyttä, joka tulee kalliiksi. Pellervon lentolehtinen n:o 1. Helsinki 1904.
  • Me osuustoimintaväki – toistemme palvelijoita. Pellervon lentolehtinen n:o 4. Helsinki 1905, 1908, 1916.
  • Osuustoiminta pienviljelijäin ammattitaidon kohottaja. Yhteiskunnallisia kysymyksiä 26. Otava 1906.
  • Pellervo ja osuustoiminta Suomessa. Pellervon kirjasto n:o 1. Helsinki 1906. 2. uud. painos nimellä Pellervo ja Suomen osuustoiminta 1909.
  • Pienviljelijät kokoon! Yhteiskuntapoliittinen maalaisohjelma. Yhteiskunnallisia kysymyksiä 25. Otava 1906.
  • Ehdotuksia maalaisolojemme parantamiseksi. Yhteiskunnallisia kysymyksiä 27. Otava 1907.
  • Maataloutta koskevia anomus- ja esitysehdotuksia, jotka valtiopäivillä ovat tehneet Hannes Gebhard y. m. suomalaisen puolueen edustajat. Turun kansalaisjärjestön julkaisuja 1. Turku 1907.
  • Suomalaisen puolueen maalaisohjelma: Yhteiskunnallisten parannustemme perustus. Suomalainen puolue, Helsinki 1907.
  • Yhteiskuntatilastollinen kartasto Suomen maalaiskunnista v. 1901: Tilattoman väestön alakomitean kokoaman ainehiston nojalla. Suomen Maantieteellinen seura, Helsinki 1908 (ilmestyi suomen, ranskan ja ruotsin kielellä).
  • Viljellyn maan ala ja sen jakautuminen Suomen maalaiskunnissa v. 1901. Tilastollinen tutkimus yhteiskunta-taloudellisista oloista Suomen maalaiskunnissa. Tilattoman väestön alakomitea v. 1901, 3. Helsinki 1908.
  • Yhteiskuntatilastollinen kartasto Suomen maalaiskunnista v. 1901. Tilattoman väestön alakomitean kokoaman ainehiston nojalla. Suomen Maantieteellinen seura, Helsinki 1908.
  • Katsaus yhteiskuntataloudellisiin oloihin Suomen maalaiskunnissa: Erityisesti maanviljelijöitä ja maatalousoppilaitoksia varten. WSOY 1909.
  • Liikkeemme kymmenvuotiset saavutukset: Juhlaesitelmä 19 1/10 09. Pellervon pikkukirjasia n:o 2. Helsinki 1909.
  • Asunto-olot Suomen maalaiskunnissa v. 1901. Tilastollinen tutkimus yhteiskunta-taloudellisista oloista Suomen maalaiskunnissa. Tilattoman väestön alakomitea v. 1901, 2. Helsinki 1910.
  • Le Mouvement Coopératif en Finlande de 1899 à 1909. Traduit de l'Allemand par Élie Bertrand. Bibliothèque d'études sociales. Henry Paulin & C:ie, Paris 1911.
  • Osuustoiminnan tulevaisuusmahdollisuudet ja tehtävät kaupan alalla. Pellervon kirjasto n:o 25. Pellervo-Seura, Helsinki 1911.
  • Isä Raiffeisen. Pellervon pikkukirjasia n:o 5. Helsinki 1912.
  • Småbrukarnas exploatering och samhället: Uppsatser. Kirjoittaneet Otto Wrede, Hannes Gebhard ja W. A. Lavonius. Sällskapet Pellervo, Helsingfors 1912.
  • Maanviljelysväestö sen suhde muihin elinkeinoryhniin ja sen yhteiskunnallinen kokoonpano Suomen maalaiskunnissa v. 1901 – Jordbruksbefolkningen, dess förhållande till andra yrkesgrupper och dess sammansättning i Finlands landskommuner år 1901. Tilastollinen tutkimus yhteiskunta-taloudellisista oloista Suomen maalaiskunnissa. Tilattoman väestön alakomitea v. 1901, 1. Helsinki 1913.
  • Osuuskassat maalaisväestön taloudellisen ja henkisen elämän kohottajina. Pellervon kirjasto n:o 28. Helsinki 1913.
  • Suomen osuustoiminta pääpiirteissään. Ajankysymyksiä 6. WSOY 1914.
  • Co-operation in Finland. Edited by Lionel Smith-Gordon. Williams and Norgate, London 1916.
  • Suomen osuuskauppaliike kohtalokkaalla hetkellä. Pellervon pikkukirjasia n:o 8. Helsinki 1916.
  • Työväenperheitten asunto- ja maataloudellisia oloja. Tilastollinen tutkimus yhteiskunta-taloudellisista oloista Suomen maalaiskunnissa. Tilattoman väestön alakomitea v. 1901, 5. Helsinki 1916.
  • Maataviljelevän väestön rahaliikkeen järjestämisestä. Kirjoittaneet Hannes Gebhard ja Juho Wähä-Erkkilä. Pellervon kirjasto n:o 35. Helsinki 1917.
  • Suomen osuustoiminnan oppikirja: Maatalouskouluja ja kansanopistoja varten. Pellervon kirjasto n:o 36. Helsinki 1917, 6. painos 1939.
  • Karjantuotteidemme viennin lisääminen: Elinehto maataloudellemme ja tärkeä kansantaloudellinen tehtävä. Otava 1922.
  • Mihin maanviljelijäin on talletettava liikenevät rahansa? Osuuskassojen keskuslainarahasto, Helsinki 1922.
  • Pienviljelys Pohjoismaissa. Taloustieteellisiä Tutkimuksia 28. Otava 1922.
  • Valtion lainananto maatalouden hyväksi. Osuuskassojen keskuslainarahasto, Helsinki 1922.
  • Suuret maakysymyksemme: 1. Maanhankinta tilattomalle väestölle. 2. Torpparilaitos Suomessa. WSOY 1923.
  • Maataloutemme nykyistä kannattavammaksi. Sanan vapaus, Helsinki 1926.
  • The present state of the co-operative rural bank movement in Finland: Published in connexion with the twenty-fifth anniversary of the movement. Pellervo society, Helsinki 1927.
  • Asutuslainojen myöntäminen osuuskassojen omista ja talletusvaroista. Osuuskassojen keskuslainarahasto, Helsinki 1928.
  • Johan Skjoldborg kirjailijana ja Tanskan maalaiselämän kohottajana. Tekijä, Helsinki 1928.
  • Nykyinen maatalouspulamme: Sen syitä ja ehdotuksia sen lieventämiseksi. Osuuskassojen keskusliiton julkaisuja. Sarja 1, Osuuskassakirjasto n:o 1. Helsinki 1929.
  • Pienviljelijät keskusliittonsa merkityksestä: Puhe Pienviljelijäpäivillä Helsingissä 28.6.1931. Helsinki 1931.
  • Suomen maanviljelijäin pääomapula. Osuuskassojen keskusliiton julkaisuja. Sarja 1, Osuuskassakirjasto N:o 4. Helsinki 1931.
  • Suomen maanviljelijäin pääomapulasta: Maataloustuottajain keskusliiton liittokokouksessa 9.2.1931 pidetty esitelmä. Maataloustuottajain keskusliiton julkaisuja N:o 31. Helsinki 1931.
  • Suomen maantalouden velkataakka ja toimenpiteitä sen helpottamiseksi. Pellervo-seura, Helsinki 1932.
  • Suunnitelmat työttömyyden torjumiseksi ja pula-ajan helpottamiseksi: Emil Hynnisen puheenjohdolla toimineen asiantuntijalautakunnan mietinnön johdosta jätetty komitealle 18 p:nä elokuuta 1932. Kirjoittaneet Hannes Gebhard, Juho Jännes. Maatalousseurojen keskusliitto, Helsinki 1932.
  • Charles Gide: Kansantaloudellisen yhdistyksen kokouksessa 2. XII. pidetty esitelmä. Pellervo-seura, Helsinki 1933.
  • Onko Pienviljelijäin keskusliitto lakkautettava? Pienviljelijäin keskusliiton julkaisuja, Helsinki (ei julk.vuotta).

Toimitustöitä muokkaa

  • Miten osuuskassa perustetaan ja hoidetaan 1. Toimittaneet Hannes Gebhard, August Ramsay ja Aug. Nybergh. Pellervon kirjasto 9. Helsinki 1902.
  • Miten osuuskassa perustetaan ja hoidetaan 2: Osuuskassojen kirjanpito. Toimittaneet Hannes Gebhard, August Ramsay ja Aug. Nybergh. Pellervon kirjasto 9, II. Helsinki 1904.
  • Miten osuuskassa perustetaan ja hoidetaan: Lisävihko. Toimittaneet Hannes Gebhard, Viktor Fagerström ja Philip Suuronen. Pellervon kirjasto 9. Helsinki 1904.
  • Maanosto-osuuskunta: Ohjeita sen perustamisessa. Toimittanut Hannes Gebhard. Pellervon kirjasto n:o 18. Helsinki 1905.
  • Suomen osuuskassaliike tätä nykyä: Julkaistu liikkeen 25-vuotisjuhlan johdosta. Toimittanut Ilmari Rahola. Pellervon kirjasto n:o 47. Helsinki 1927.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Tähtiä kuin Otavassa... Otava.
  2. ↑ GEBHARD Johan Ferdinand. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
  3. ↑ a b GEBHARD Hannes. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
  4. ↑ Hannes Gebhardin elämäkerta.
  5. ↑ Hannes Gebhard Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 18.4.2014.
  6. ↑ Sysiharju, Anna-Liisa: Gebhard, Hannes (1864–1933). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.11.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 18.4.2014.
  7. ↑ Mourujärvi, Lea (toim.): ”Jos tikka on kirjava, elämä on kirjavampi.” Elämäntarinoita Kemijärveltä, s. 39–42. Kemijärvi: Kemijärven Rotaryklubi, 2004. ISBN 952-91-7355-5.
  8. ↑ OP:n Vallilan toimitilojen edessä oleva aukio on nyt nimeltään Gebhardinaukio 1 OP Kiinteistösijoitus Oy. 18.8.2015. Viitattu 22.8.2020.
  9. ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 875–876. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  10. ↑ Hannes Gebhard Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  11. ↑ Kaskiseuroista Finlaysonille. tmk.fi. Viitattu 18.4.2014. [vanhentunut linkki]
  12. ↑ Kangas, Lasse: Ensimmäisten osuuskassojen perustamisen taustasta ja merkityksestä Keski-Suomessa 1903–1914. Ilkka Nummela 60 vuotta: Juhlakirja Monelta kantilta. Sivut 361–370.
  13. ↑ Hannes Gebhard. Pienviljelijäin Keskusliitto. Viitattu 24.2.2015.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Rahola, Ilmari (toim.): Hannes Gebhardin muisto. Pellervo-seura, Helsinki 1934.
  • Alanen, Aulis J.: Hannes Gebhard. Kirjayhtymä, Helsinki 1964.
Suomalaisen puolueen kansanedustajat
Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin kansanedustajat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hannes_Gebhard&oldid=21446855”