Tilattoman väestön alakomitea
Tilattoman väestön alakomitea oli vuosina 1901–1906 Suomessa toiminut asiantuntijaelin, joka kartoitti tilastollisella kyselytutkimuksella Suomen maaseudun ruokakuntien taloudellista tilaa. Alakomitean työn ansiosta Suomessa pystyttiin ensimmäistä kertaa luotettavasti selvittämään maaseudun torpparien ja tilattoman väestön lukumäärät kunnittain.
Alakomitea perustettiin keväällä 1901. Se toimi kuntien Tilattoman väestön lainarahastosta saamien varojen käyttöä tutkineen Tilattoman väestön komitean alaisuudessa asiantuntijaelimenä. Lainarahaston varoja käytettiin maan hankkimiseen tilattomalle väestölle ja sen rahoituksen turvin perustettiin Suomeen vuoden 1917 loppuun mennessä yhteensä noin 7 500 viljelys- ja asuntotilaa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala oli noin 147 000 hehtaaria. Tilattoman väestön alakomitea siirsi pian itse pääkomitean toissijaiseen asemaan. Varsinaista tilattoman väestön komiteaa johti Suomen kenraalikuvernöörin apulainen Nikolai Šipov[1]. Alakomitean sihteerinä toimi Hannes Gebhard.
Alakomitea järjesti vuonna 1901 kyselytutkimuksen maaseudun ruokakuntien taloudellisista oloista. Tutkimuksen otospäiväksi valittiin 1. syyskuuta 1901 ja kyselyn tilastollisena yksikkönä olivat ruokakunnat. Kuntiin lähetettiin kyselykaavakkeet, joissa kysyttiin ruokakunnan päämiehen elinkeinoa ja asemaa, ruokakunnan jäsenlukua, asuinoloja sekä ruokakunnan hallussa olleen pellon ja luonnonniityn kokoa ja karjan lukumäärää. Osa tiedoista täytettiin kunnissa suoraan manttaalikirjoihin pohjautuneiden veroluetteloiden perusteella ja osan taas keräsivät kuntien valitsemat tietojen kerääjät haastattelemalla ruokakuntia. Palautetut kaavakkeet käsitteli erityinen alakomitean yhteyteen perustettu tilastollinen toimisto.
Tilattoman väestön alakomitean työ jäi kesken, kun se lakkautettiin vuonna 1906. Alakomitean työtä jatkoi sen jälkeen perustettu agraarikomitea. Alakomitean keräämän aineiston pohjalta julkaistiin vuodesta 1908 alkaen joukko tieteellisiä tutkimuksia. Alakomitean tekemä kyselytutkimus oli Suomen suurin tilastoselvitys ennen vuonna 1950 suoritettua väestölaskentaa. Tutkimusaineistoa käytettiin muun muassa apuna myöhemmissä asutus- ja maauudistushankkeissa.[2]
Tilattoman väestön alakomitean arkisto sijaitsee Kansallisarkistossa ja sen avulla on myöhemmin tutkittu Suomen maaseudun asutuksen ja maanviljelyn rakennetta 1900-luvun alussa. Arkistossa on 221 kunnasta tulleet vastaukset.[3][4]
Kirjailija Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogian toisessa osassa kartanon paronin Suomen sisällissodan aikana murhanneet punaiset esittäytyvät tilattoman väestön alakomitean edustajina tullessaan kartanoon etsimään aseita.[5]
Alakomitean työhön liittyviä julkaisuja muokkaa
- Tilattoman väestön alakomitea : tilastollinen tutkimus yhteiskunta-taloudellisista oloista Suomen maalaiskunnissa. Tilattoman väestön alakomitea 1901–1910
- Tilattoman väestön lainarahasto. Mietintö / Tilattoman väestön alakomitea n:o 1. Helsinki 1901
- Kruununmetsämaitten asuttamisesta. Mietintö / Tilattoman väestön alakomitea n:o 2. Helsinki 1904
- Hannes Gebhard : Yhteiskuntatilastollinen kartasto Suomen maalaiskunnista v. 1901 : tilattoman väestön alakomitean kokoaman ainehiston nojalla. Suomen Maantieteellinen seura, Helsinki 1908 (ilmestyi suomen, ranskan ja ruotsin kielellä)
- Hannes Gebhard : Viljellyn maan ala ja sen jakautuminen Suomen maalaiskunnissa v. 1901. Tilastollinen tutkimus yhteiskunta-taloudellisista oloista Suomen maalaiskunnissa / Tilattoman väestön alakomitea v. 1901, 3. Helsinki 1908
- Hannes Gebhard : Asunto-olot Suomen maalaiskunnissa v. 1901. Tilastollinen tutkimus yhteiskunta-taloudellisista oloista Suomen maalaiskunnissa / Tilattoman väestön alakomitea v. 1901, 2. Helsinki 1910
- Hannes Gebhard : Maanviljelysväestö sen suhde muihin elinkeinoryhniin ja sen yhteiskunnallinen kokoonpano Suomen maalaiskunnissa v. 1901 – Jordbruksbefolkningen, dess förhållande till andra yrkesgrupper och dess sammansättning i Finlands landskommuner år 1901. Tilastollinen tutkimus yhteiskunta-taloudellisista oloista Suomen maalaiskunnissa / Tilattoman väestön alakomitea v. 1901, 1. Helsinki 1913
- Hannes Gebhard : Työväenperheitten asunto- ja maataloudellisia oloja. Tilastollinen tutkimus yhteiskunta-taloudellisista oloista Suomen maalaiskunnissa / Tilattoman väestön alakomitea v. 1901, 5. Helsinki 1916
- J. H. Vennola : Maanomistus Suomen maalaiskunnissa 2. Tilastollinen tutkimus yhteiskunta-taloudellisista oloista Suomen maalaiskunnissa v. 1901 / Tilattoman väestön alakomitea, 6. Helsinki 1917
- H. Paavilainen : Karjan- ja porojen omistus Suomen maalaiskunnissa v. 1901 sekä vertailuja ulkomaiden vastaaviin oloihin. Tilastollinen tutkimus yhteiskuntataloudellisista oloista Suomen maalaiskunnissa / Tilattoman väestön alakomitea v. 1901, 4. Helsinki 1918
Lähteet muokkaa
- ↑ Tuomo Polvinen: Valtakunta ja rajamaa: N. I. Bobrikov Suomen kenraalikuvernöörinä 1898–1904, s. 289. WSOY, Helsinki 1984.
- ↑ Krista Auvinen : 140 vuotta Tilastokeskuksen kokoelmissa - Käännettyjä sivuja, paljon painomustetta ja paperia, Statisti 6/2005, sivu 5 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Arkistojen portti : Tilattoman väestön alakomitea
- ↑ Jari Niemelä : Keitä pienviljelijät olivat?, LAARI 2010 – Suomen maatalousmuseon vuosikirja, alakomiteasta sivulla 10 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Täällä Pohjantähden alla II (Google Kirjat-linkki sivulle)