Kyhmyvita (Potamogeton trichoides) on vitakasvien (Potamogetonaceae) heimoon, vitojen (Potamogeton) sukuun kuuluva monivuotinen kasvilaji. Se on pienikokoinen, ruohovartinen vesikasvi, joka kasvaa kokonaan upoksissa vedenpinnan alapuolella. Kyhmyvidan ominaispiirteitä ovat pitkät, nauhamaiset ja suippukärkiset lehdet sekä kyhmyselkäiset hedelmät. Muista vitalajeista kyhmyvita muistuttaa jouhivitaa (Potamogeton rutilus), mutta lajit ovat erotettavissa varsien, kielekekorvakkeiden sekä hedelmien ulkonäön perusteella.[2]

Kyhmyvita
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Alismatales
Heimo: Vitakasvit Potamogetonaceae
Suku: Vidat Potamogeton
Laji: trichoides
Kaksiosainen nimi

Potamogeton trichoides
Cham. & Schltdl.

Katso myös

  Kyhmyvita Wikispeciesissä
  Kyhmyvita Commonsissa

Kyhmyvidan varsi on poikkileikkaukseltaan pyöreä, neulamaisen ohut sekä runsashaarainen. Lehdet ovat noin yhden millimetrin levyisiä, pitkäkärkisiä, tummanvihreitä sekä kolmisuonisia. Lehtihangoissa on noin yhden senttimetrin pituiset, avoimet kielekekorvakkeet, mutta lehtituppia ei ole. Kyhmyvidan kukintona on lyhyt ja harvakukkainen tähkä, joka sijaitsee 1–2 cm pitkän kukintoperän päässä. Hedelmät ovat kolme millimetriä pitkiä sekä kyhmyselkäisiä.[2]

Kyhmyvita kasvaa hyvin runsasravinteisilla kasvupaikoilla[2]. Sitä tavataan Euroopassa, lähinnä Saksassa ja Puolassa, mutta myös muualla[3]. Aasiassa kyhmyvitaa tavataan paikoitellen Venäjän Aasian puoleisissa osissa sekä Lähi-idässä[3]. Afrikassa kyhmyvitaa tavataan paikoitellen Välimeren rannikoilla[3]. Kyhmyvitaa ei kasva Suomessa[4][3]. Suomea lähimmät esiintymät ovat Tanskassa[3] sekä muutamissa paikoissa Etelä-Ruotsissa[2].

Lähteet muokkaa

  1. Allen, D.J.: Potamogeton trichoides IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.4.2020. (englanniksi)
  2. a b c d Den virtuella floran: Knölnate (Potamogeton trichoides) Den virtuella floran. 1999. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 19.4.2020. (ruotsiksi)
  3. a b c d e Den virtuella floran: Knölnate (Potamogeton trichoides) — Norra halvklotet Den virtuella floran. 1999. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 19.4.2020.
  4. Kasviatlas 2018: Potamogeton Kasviatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 19.4.2020.

Aiheesta muualla muokkaa