Koskela (Oulu)

Oulun kaupunginosa

Koskela on Oulun kaupunginosa, joka sijaitsee noin neljä kilometriä pohjoiseen keskustasta Oulu–Tornio-rautatien ja valtatien 4 välisellä alueella. Asukkaita kaupunginosassa on noin 3 500. Koskelan kaupunginosaan kuuluvat myös Mustasuon, Niittyaron ja Simpsinkankaan eli Simpsin osa-alueet.

Koskela
Montage Koskela Oulu.jpg
Kaupungin kartta, jossa Koskela korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Koskela korostettuna.
Kaupunki Oulu
Suuralue Koskelan suuralue
Kaupunginosa nro 59
Väkiluku 3 358 [1] 31.12.2021
Työpaikkoja 869 kpl [2]  (31.12.2016)
Osa-alueet Koskela, Mustasuo, Niittyaro, Simpsinkangas
Postinumero(t) 90560
Koskelan työväentalo eli Koskelankylän Walo

Kaupunginosa rajoittuu pohjoisessa Rajakylään ja Teknologiakylään, idässä valtatiehen sekä Iskon kaupunginosaan, etelässä Alppilaan, lounaassa Toppilaan ja lännessä Taskilaan.

Niittyarossa järjestettiin vuoden 1976 asuntomessut. Messutalot olivat ajalle tyypilliseen tapaan pääasiassa tasakattoisia, mutta messualueelle rakennettiin myös niin sanottuja käkikellotaloja.[3] Mustasuon alue on pääasiallisesti omakotitalo- tai rivitaloasumista suosivaa lähiöaluetta. Kerrostaloja on lähinnä Simpsinkankaalla. Vanhimmat rakennukset sijaitsevat aivan rautatien varressa.

HistoriaaMuokkaa

Koskela syntyi 1800-lopun lopulla Toppilan sahan työläisten asuntoalueeksi, jolloin alue kuului Oulun maalaiskuntaan (myöhemmin Oulujoki). Tuolloin alue tunnettiin nimellä Koskelankylä. Se muodostui tuolloisen Toppilan tilan maille kaavoittamattomasti, mikä on vieläkin näkyvissä alueen tieverkossa. Työläiset muuttivat alueelle ympäri Pohjois-Suomea, joten he muodostivat alueelle varsin heterogeenisen asujaimiston, jolta puuttuivat perinteiset sukulaisuuteen perustuvat turvaverkostot, joihin olisi pystynyt samaistumaan. Koskelankylän asukkaille yhteiseksi tekijäksi ja identiteetiksi muodostui koskelankyläläinen työläisstatus. Vanha Koskelankylä-nimitys näkyy edelleen Koskelassa sijaitsevan työväentalon, Koskelankylän Walon nimessä.[4] Vuonna 1938 Koskelankylä liitettiin Oulunjoen kunnasta Oulun kaupunkiin.[5]

PalvelutMuokkaa

Palvelut ovat keskittyneet Koskelan koulun läheisyyteen. Sieltä löytyvät kirjasto, neuvola, ostoskeskus, päiväkoti, Wellamo-koti, Koskelan palvelukeskus sekä palvelukeskus Runola. Toinen päiväkoti sijaitsee Purjehtijantiellä. Urheilukenttä on Niittyarossa.

Liikenne ja luontoMuokkaa

Koskelasta on hyvät kulkuyhteydet keskustan suuntaan. Alueella sijaitsi vuoteen 1970 asti Koskelankylän seisake. Oulun yliopisto sekä Teknologiakylä ovat lyhyen pyöräilymatkan päässä, samoin Linnanmaan market-alue.

Kaupunginosan viheralueet ovat suurimmaksi osaksi luonnontilaisia metsikköjä. Suurimmat metsäalueet ovat Keulapuisto, Annanpuisto, Niittyaronpuisto sekä Sylvianpuisto. Suurin hoidettu puistoalue on Koskelanpuisto ja lisäksi hoidettua puistoaluetta on muun muassa Niittyaron puistossa. Koskelan alueelta löytyy myös viljelyalue palstaviljelyyn. Viljelyalue sijaitsee Mustansuon osa-alueella.

NähtävääMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Oulun kaupungin ikäluokkatilasto kaupunginosittain 31.12.2021 (pdf) 2022. Oulu: Oulun kaupunki. Viitattu 28.5.2022.
  2. Oulun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2018, s. 48. Oulu: Oulun kaupunki, 2019. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 5.11.2019).
  3. Kunnas, Jouko et al.: Asuntomessut kuvastavat aikaansa : Niittyaron messualue rakennettiin pientaloarkkitehtuurin murroksessa. (Asuntomessut Oulussa-liite) Kaleva, 12.7. 2005, s. 48-50. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 9.8.2008.
  4. Kemppainen, Susanna: Pikku-Moskovassa ei tärkeillä turhaan. Kaleva, 26.10.2009, s. 7. Artikkelin verkkoversio Viitattu 30.4.2011.
  5. Isoniemi, Petri: Oulujokisarja, osa 7: Oulujoen kunnasta tuli osa Oulua Munoulu.fi. 18.9.2021. Viitattu 23.5.2022.

Aiheesta muuallaMuokkaa