Korvikealkoholi

etanolia sisältävä tuote, jota nautitaan päihtymistarkoituksessa varsinaisten alkoholijuomien sijaan

Korvikealkoholi on alkoholijuoman korvikkeena käytetty etanolia (etyylialkoholia) sisältävä, mutta ei juotavaksi tarkoitettu valmiste.

Korvikkeita käytettiin nykyistä enemmän aikana, jolloin alkoholin saaminen muuten oli vaikeaa tai korvike oli huomattavasti edullisempaa. Nykyinen alkoholin helpompi saatavuus ja hintaeron kaventuminen on vähentänyt korviketuotteiden suosiota.

Suomessa on arvioitu olevan tuhatkunta korvikealkoholien vakituista ja lisäksi noin 3 000 – 5 000 satunnaista käyttäjää.[1]selvennä

Korvikkeina käytetyt tuotteetMuokkaa

Korvikealkoholina on käytetty alkoholia (etanolia eli etyylialkoholia) sisältäviä pesunesteitä, hajuvesiä, ikkunanpesuun ja polttonesteeksi tarkoitettua talousspriitä, pulituuria, polttonesteitä kuten Sinolia, käsihuuhteita[2][3][4][5], alkoholipitoisia kasvirohdosuutteita[6] ja jäähdytysnesteitä[7][8].

 
Alkoholipitoisia käsihuuhteita on käytetty korvikealkoholina.
 
Sinol oli vuonna 2002 yksi suosituimmista korvikealkoholeista[9].
 
Taloussprii T oli Suomessa erittäin suosittu korvikealkoholi 1960-luvun lopulla.
 
”Kolinana” tunnettu Kölninvesi, kuten kuvan ”4711”, on ollut yksi korvikealkoholin lähde.

KölninvesiMuokkaa

Kölninvesi (eau de cologne), joka sai piireissä lempinimen kolina,[10]

PulituuriMuokkaa

Pulituuri on ranskalaisessa kiillotuksessa käytetty spriipohjainen sellakkaliuos.

Rappioalkoholistit tapasivat erottaa tuotteesta sellakan käyttääkseen spriitä päihteenä.[11] Pulituuriin liuotettiin suolaa, pulloa ravistettiin, ja näin lakka putosi sakkana pohjalle, jättäen juomakelpoisen pirtun pintaan.[11]

Sellakan spriistä erotteluun käytettiin myöhemmin myös hiilihapotettuja virvoitusjuomia[12]. Tästä tavasta sai alkunsa nimitys ”puliukko”, vaikka pulituurin käyttö olikin muihin korvikealkoholeihin verrattuna vähäistä.[11]

”Telaketju”Muokkaa

Sota-aikana Suomessa käytettiin moottoripolttoaineena spriillä jatkettua bensiiniä niissä ottomoottoriajoneuvoissa, joiden käyttöön puukaasuttimet eivät soveltuneet. Alkoholibensiinistä erotettua ja korvikealkoholina käytettyä etanolia kutsuttiin telaketjuksi.[13] Nimitys saattaa liittyä siihen, että alkoholia erotettiin juotavaksi myös bensiinikäyttöisten panssarivaunujen ja rynnäkkötykkien polttoaineesta.[14]

MyrkytyskuolematMuokkaa

Suomessa alkoholimyrkytyksen aiheuttamista kuolemista alle kuudesosa on korvikealkoholin aiheuttamia.[15] Metanolista johtuvat kuolemat ovat vähentyneet 2010-luvulla voimaan tulleiden rajoitusten myötä.[16] Vuonna 2019 Suomessa tuli voimaan rajoitus, että kuluttajille ei saa myydä tuulilasin pesunestettä, jossa metanolia on 0,6 painoprosenttia tai enemmän.[17] Nykyään yleensä Suomessa käytetyt lasinpesunesteet sisältävät etanolia tai isopropanolia.lähde?

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Korvikealkoholin väärinkäyttö on lisääntynyt Suomessa
  2. Käsidesillä nuppi sekaisin Uusi Suomi 16.9.2009.
  3. Käsidesin väärinkäyttö vähäistä Etelä-Karjalassa Yle 20.7.2009.
  4. Mies tuomittiin vankeuteen kymmenistä juoksukaljoista ja käsidesivarkauksista Kaleva 25.2.2013.
  5. Käsidesiä junassa juonut asetti itsensä hengen­vaaraan – Päihde­lääkäri kertoo, mitä kaikkea keholle voi tapahtua, jos nielee desifiointi­ainetta Helsingin Sanomat 13.10.2020.
  6. Kasvirohdoslääkkeiden ja ravintolisien haitat voivat yllättää Sic! Lääketietoa Fimeasta 3/2012.
  7. Pontikkaa ulosteesta, konekiväärin jäähdytysnestettä... Veteraanien hurjat tarinat paljastavat, kuinka rintamalla ryypättiin Iltalehti 21.10.2017.
  8. Tenttu ja jäähdytysneste tappavat edelleen juomareita – ”oikea” viina vie enemmän henkiä Yle 10.3.2015.
  9. Anette Malinen. Kartoitus alkoholikorvikkeiden käytöstä Suomessa vuonna 2002
  10. Haapanen, Atso: Asevelisurmat: rintamalla murhista ja tapoista vuosina 1939-1944 tuomitut, s. 76. p Helsinki: Minerva, 2013. ISBN 978-952-492-710-9. (suomeksi)
  11. a b c Rantanen, Miska: Lepakkoluola : Lepakon ja liekkihotellin tapahtumia ja ihmisiä 1940-1999. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-24640-9.
  12. Johan Knut Harjun muistiinpanot, Helsingin Kaupunginmuseon ”Pullopostia Kurvista” -näyttely (15.11.2019–29.3.2020).
  13. Järvimäki, Gunnar: muistelma: Gunnar Järvimäki Alavuden Sotaveteraanien Sotatiet. Arkistoitu . Viitattu 6.10.2013.
  14. Kortelainen, Veli-Markku: Kalle Muona: jermujen jermu www.hymy.fi. 17.12.2008. Otavamedia. Viitattu 13.7.2016.
  15. Alkoholiongelmaisen hoito Käyvän hoidon potilasversiot 12.10.2015.
  16. Viranomaiskeinot tehoavat: metanolikuolemat kääntyivät laskuun 2010-luvulla Tukes 14.11.2017.
  17. Tuulilasinesteen alkoholipitoisuutta rajoitetaan – liikaa väärinkäyttöä ja myrkytyksiä Yle 19.2.2019.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Lehtimäki, Leni: Korvikealkoholien väärinkäyttäjät Helsingissä. Huoltaja, 1965, 53. vsk, s. 589-592, 626-630. Helsinki: Huoltaja-säätiö. (suomeksi)
  • Korvikealkoholitoimikunta: Korvikealkoholitoimikunnan mietintö. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, 1974. (suomeksi)
  • Murto, Lasse: Korvikealkoholistit ja yhteiskunnan hoito- ja huoltotoimenpiteet. Osaraportti Alkoholitutkimussäätiön rahoittamasta tutkimuksesta ”Korvikealkoholistien hoitoon hakeutumishalukkuus ja hoitoon hakeutumisen esteenä olevat tekijät”. Tampere: Tampereen yliopisto : Sosiaalipolitiikan laitos, 1971. (suomeksi)
  • Mäkelä, Klaus: Korvikealkoholin juopottelukäyttö t-spriin myynnin lopettamisen jälkeen. Alkoholipolitiikka, 1973, 38. vsk, nro 3, s. 106-110. (suomeksi)
  • Turunen, Sakari: Denaturoitujen alkoholien väärinkäyttö. Duodecim, 1967, 83. vsk, s. 276–280. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. ISSN 0012-7183. (suomeksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa