Avaa päävalikko
Alkoholipitoiset käsihuuhteet ovat nykyään suosittuja korvikealkoholeja. [1][2][3]
Sinol oli vuonna 2002 yksi suosituimmista korvikealkoholeista[4].
Taloussprii T oli Suomessa erittäin suosittu korvikealkoholi 1960-luvun lopulla.
"Kolinana" tunnettu Kölninvesi, kuten kuvan "4711", on ollut yksi korvikealkoholin lähde.

Korvikealkoholi (puhekielessä myös tenttu) on alkoholijuoman korvikkeena käytetty etyylialkoholia sisältävä, mutta ei juotavaksi tarkoitettu seos. Suomessa on arvioitu olevan tuhat korvikealkoholien vakituista ja lisäksi 3 000 – 5 000 satunnaista käyttäjää.[5]

Korvikkeina käytetyt tuotteetMuokkaa

Korvikealkoholina on käytetty etyylialkoholia sisältäviä pesunesteitä, kuten kölninvettä eau de cologne eli suomalaisittain kolinaa,[6] ikkunanpesuun ja polttonesteeksti tarkoitettua talousspriitä, polttonesteitä kuten Sinolia, käsihuuhteita ja alkoholipitoisia kasvirohdosuutteita.[7]

MyrkytyskuolematMuokkaa

Suomessa alkoholimyrkytyksen aiheuttamista kuolemista alle kuudesosa on korvikealkoholin aiheuttamia.[8] Kuolemat johtuvat enimmäkseen metanolipitoisista lasinpesunesteistä ja aiempina vuosikymmeninä metanolidenaturointia alettiin vähentää suuren kuolleisuuden takia.[9] Nykyään yleensä Suomessa käytetyt lasinpesunesteet sisältävät etanolia tai isopropanolia.

Korvikepolttoaineesta erotettu sprii eli "telaketju"Muokkaa

Sota-aikana myös Suomessa käytettiin moottoripolttoaineena spriillä jatkettua bensiiniä niissä ajoneuvoissa, joiden käyttöön puukaasuttimet eivät soveltuneet. Alkoholibensiinistä erotettua ja korvikealkoholina käytettyä etanolia kutsuttiin telaketjuksi.[10] Nimitys saattaa liittyä siihen, että alkoholia erotettiin juotavaksi myös bensiinikäyttöisten panssarivaunujen ja rynnäkkötykkien polttoaineesta.[11]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Käsidesillä nuppi sekaisin Uusi Suomi 16.9.2009.
  2. Käsidesin väärinkäyttö vähäistä Etelä-Karjalassa Yle 20.7.2009.
  3. Mies tuomittiin vankeuteen kymmenistä juok­su­kal­jois­ta ja kä­si­de­si­var­kauk­sis­ta Kaleva 25.2.2013.
  4. Anette Malinen. Kartoitus alkoholikorvikkeiden käytöstä Suomessa vuonna 2002
  5. Korvikealkoholin väärinkäyttö on lisääntynyt Suomessa
  6. Haapanen, Atso: Asevelisurmat: rintamalla murhista ja tapoista vuosina 1939-1944 tuomitut, s. 76. Helsinki: Minerva, 2013. ISBN 978-952-492-710-9. (suomeksi)
  7. Kasvirohdoslääkkeiden ja ravintolisien haitat voivat yllättää Sic! Lääketietoa Fimeasta 3/2012.
  8. Alkoholiongelmaisen hoito
  9. Suomalainen kyllä keksi viinalle korvikkeita Yle 30.7.2013
  10. Järvimäki, Gunnar: muistelma: Gunnar Järvimäki Alavuden Sotaveteraanien Sotatiet. Arkistoitu . Viitattu 6.10.2013.
  11. Kortelainen, Veli-Markku: Kalle Muona: jermujen jermu www.hymy.fi. 17.12.2008. Otavamedia. Viitattu 13.7.2016.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Lehtimäki, Leni: Korvikealkoholien väärinkäyttäjät Helsingissä. Huoltaja, 1965, 53. vsk, s. 589-592, 626-630. Helsinki: Huoltaja-säätiö. (suomeksi)
  • Korvikealkoholitoimikunta: Korvikealkoholitoimikunnan mietintö. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, 1974. (suomeksi)
  • Murto, Lasse: Korvikealkoholistit ja yhteiskunnan hoito- ja huoltotoimenpiteet. Osaraportti Alkoholitutkimussäätiön rahoittamasta tutkimuksesta "Korvikealkoholistien hoitoon hakeutumishalukkuus ja hoitoon hakeutumisen esteenä olevat tekijät". Tampere: Tampereen yliopisto : Sosiaalipolitiikan laitos, 1971. (suomeksi)
  • Mäkelä, Klaus: Korvikealkoholin juopottelukäyttö t-spriin myynnin lopettamisen jälkeen. Alkoholipolitiikka, 1973, 38. vsk, nro 3, s. 106-110. (suomeksi)
  • Turunen, Sakari: Denaturoitujen alkoholien väärinkäyttö. Duodecim, 1967, 83. vsk, s. 276-280. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. ISSN 0012-7183. (suomeksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa