Kleisthenes Ateenalainen

antiikin kreikkalainen poliitikko

Kleisthenes (m.kreik. Κλεισθένης, Kleisthenēs, lat. Cleisthenes, Clisthenes; n. 570508/507 eaa.) oli antiikin kreikkalainen poliitikko ja kansanpuolueen johtaja, joka oli kotoisin Ateenasta. Häntä pidetään Ateenan demokratian perustajana tyranni Hippiaan karkottamisen ja Ateenan tyrannian kauden päättymisen jälkeen.[1][2]

Kleisthenes
Κλεισθένης
Kleisthenes. Nykyaikainen rintakuva Ohio Statehousessa Columbuksessa Yhdysvalloissa.
Kleisthenes. Nykyaikainen rintakuva Ohio Statehousessa Columbuksessa Yhdysvalloissa.
Henkilötiedot
Syntynytn. 570 eaa.
Ateena
Kuollutn. 508/507 eaa.

Kleisthenes toimi Ateenan arkonttina vuosina 525–524 eaa. Hän uudisti Ateenan valtiomuodon demokraattisesti vuonna 508 eaa. antamalla ekklesialle eli kansankokoukselle ratkaisevan aseman tärkeimmissä poliittisissa kysymyksissä. Hänen uudistuksiaan olivat myös Ateenan bulen eli neuvoston uudistaminen 500-miehiseksi, Attikan kansan ja alueen jaot fyleihin, trittyksiin ja demoksiin, sekä ostrakismos.[2]

Elämä muokkaa

Kleisthenes kuului ateenalaiseen alkmaionidien sukuun ja oli Megakles III:n ja Sikyonin tyranni Kleistheneen tyttären Agaristen poika, ja sai äidinisänsä nimen. Hän esiintyy alkmaionidien johtajana Peisistratoksen suvun karkotuksen aikoihin. Häntä syytettiin Delfoin oraakkelin lahjomisesta, jotta se kehotti toistuvasti spartalaisia karkottamaan Ateenan tyrannina toimineen Hippiaan, Peisistratoksen pojan.[1][3]

Kleisthenes joutui kuitenkin huomaamaan, ettei kyennyt kilpailemaan poliittista haastajaansa Isagorasta vastaan muutoin kuin kansan tuella. Niin hän pyrki kasvattamaan kansan valtaa ja poistamaan valtiomuodosta kansanvallan kasvattamisen tiellä olleet esteet, jotka Solon oli asettanut tai säilyttänyt.[1][3] Myöhemmin muun muassa Isokrates esitti, että Kleisthenes olisi lähinnä palauttanut Solonin perustaman demokratian, mutta tämä ei näin ollen pidä paikkaansa.[1][4]

 
Kleistheneen patsas Aigáleon kunnantalon edustalla Kreikassa.

Uudistustensa kautta Kleistheneestä tuli Ateenan demokratian perustaja. Uudistusten tavoitteena oli saada Kleistheneelle ja hänen puoluekunnalleen johtoasema Ateenan politiikassa. Isagoras pyysi apua Kleomeneen johtamilta spartalaisilta demokratian kukistamiseksi. Spartalaiset lähettivät Ateenaan lähettiläitä, jotka vaativat Kleistheneen ja muiden alkmaionidien karkottamista vedoten suvun päällä olleeseen kiroukseen, joka oli perua Kylonin vallankaappausyritykseen osallistuneiden murhasta. Kleisthenes karkotettiin, ja tämän jälkeen Kleomenes karkotti vielä 700 Isagoraan osoittamaa perhettä. Lisäksi hän pyrki lakkauttamaan 500-miehisen neuvoston ja asettamaan sen paikalle 300-miehisen oligarkian. Neuvosto kuitenkin vastusti yritystä kansan tuella, ja niin Kleomenes ja Isagoras piiritettiin Akropoliille, jonka he olivat saaneet haltuunsa. Piiritetyt antautuivat kolmantena päivänä, ja spartalaisten ja Isagoraan sallittiin poistua Attikasta. Loput tuomittiin kuolemaan, ja Kleisthenes ja 700 karkotettua perhettä kutsuttiin takaisin.[1][3]

Uudistukset muokkaa

Tärkein Kleistheneen tekemistä uudistuksista, ja se josta suurin osa muista uudistuksista seurasi, oli se, että hän lakkautti Attikan neljä ikivanhaa fyleä eli heimoa ja korvasi ne kymmenellä uudella. Uudet fylet jaettiin edelleen trittyksiin ja demoksiin. Tarkoituksena oli tuhota vanhat aristokraattiset klaanit ja antaa näin tilaa ja pysyvyyttä uusille demokraattiseen valtiomuotoon kytkeytyneille rakenteille.[1][5] Neuvoston eli bulen koon kasvattaminen 500 mieheen oli seurausta fylejen määrän lisäämisestä; Kleistheneen valtiomuodossa jokaisella fylellä oli neuvostossa 50 paikkaa. Samasta syystä kasvoi myös naukrarioiden määrä. Kleisthenes säilytti fratriat ennallaan, mutta koska ne eivät enää olleet kytköksissä fyleihin, ne menettivät kaiken poliittisen merkityksensä.[1]

Aelianuksen mukaan Kleisthenes oli myös ensimmäinen, joka esitteli ostrakismin (ostrakismos). Tämä ajatus perustuu osittain siihen, että Diodoros Sisilialaisen mukaan ostrakismi otettiin käyttöön peisistratidien karkotuksen jälkeen.[1][6] Aristoteleen mukaan Kleisthenes olisi ottanut heimoihin mukaan väkeä, joka ei ollut ateenalaista syntyä, kuten metoikkeja ja orjia, mutta tämä vaikuttaa olleen kertaluonteinen toimenpide eikä jatkuvaksi tarkoittu käytäntö.[1][7] Joidenkin tietojen mukaan Kleisthenes olisi uudistanut myös efetai-oikeusistuimet lisäämällä viidennen tuomioistuimen neljän vanhan oheen ja muuttamalla valamiesten määrän 80:stä 51:een, toisin sanoen puheenjohtajan lisäksi viisi valamiestä jokaisesta uudesta fylestä.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h i j Smith, William: ”Cleisthenes (2)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. a b Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 910. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  3. a b c Herodotos: Historiateos 5.63, 5.66, 5.69–73, 6.131.
  4. Isokrates: Areopagitikos 143a.
  5. Vrt. Aristoteles: Politiikka 1319b20–26 (6.4).
  6. Aelianus: Varia historia 13.24; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 11.55.
  7. Aristoteles: Politiikka 1275b35–37 (3.2).

Aiheesta muualla muokkaa