Kittilän seurakunta

evankelis-luterilainen seurakunta Kittilässä

Kittilän seurakunta on Kittilän kunnassa Suomen Lapissa toimiva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta. Se kuuluu Oulun hiippakuntaan ja Lapin rovastikuntaan.

Kittilän seurakunta

tunnus

sijainti

Kittilän kirkko
Kittilän kirkko
Tunnustuskunta evankelis-luterilainen
Hiippakunta Oulun hiippakunta
Rovastikunta Lapin rovastikunta
Pääkirkko Kittilän kirkko
Perustettu 1854
– Rukoushuonekunta 1778
– Kappeliseurakunta 1825
– Kirkkoherrakunta 1854
Jäsenmäärä 4 549[1] (heinäkuu 2024)
– Osuus asukkaista 68,6 %[2]
Kirkollisvero 1,60 %
Kirkkoherra Päivi Helén
Verkkosivusto

Toimintaa

muokkaa

Kittilän seurakunta järjestää jumalanpalveluksia sunnuntaisin Kittilän kirkossa, ja keskiviikkoisin Marian kappelissa.[3] Erityisesti lapsiperheille suunnattuja perhemessuja järjestetään kerran kuukaudessa.[4]

Yleisimmät seurakunnan kirkolliset toimitukset ovat kaste, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen. Muita toimituksia ovat esimerkiksi kodin siunaaminen, konfirmaatio, yksityinen rippi ja erilaiset rukoushetket.

Kittilän seurakunnassa on lasten ja aikuisten yhteinen perhekahvila, jonka yhteydessä on kirkkomuskari ja lounastarjoilu. Seurakunta tekee yhteistyötä partion kanssa.[4] Lapsikuoro Herran tertut on tarkoitettu alakouluikäisille.[5]

Seurakunta järjestää 15 vuotta täyttäville nuorille rippikouluja kolmessa ei muodossa: rippileirit, päivärippikoulut ja erityisrippikoulut.[6] Se järjestää myös isoskoulutusta rippikoulujen isosille.[7]

Aikuisille on tarjolla esimerkiksi kuoroharjoituksia, Torstaikerho, aikuisrippikoulu ja erilaisia vapaaehtoistyön muotoja.[8]

Kittilän seurakunnan diakoniatyö on mukana Euroopan sosiaalirahaston hankkeessa, jonka avulla tuetaan alueen vähävaraisia.[9]

Lähetystyö

muokkaa

Kittilän seurakunta tukee Suomen Lähetysseuran lähetystyötä Tansaniassa ja Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen lähetystyötä maailmalla.[10][11]

Kittilän seurakunta järjestää elokuussa 2025 Levillä vuotuiset hiippakunnalliset lähetysjuhlat yhteistyössä Lapin rovastikunnan ja Oulun hiippakunnan sekä paikallisten yritysten, yhdistysten ja seurakuntalaisten kanssa.[12][13]

Herätysliikkeet

muokkaa

Eteläisemmälle Lapille tyypilinen lestadiolaisuus ei ole juurikaan saanut kannatusta Suomen pohjoisosiin lukeutuvassa Kittilässä, ei myöskään saamelaisväestön keskuudessa. Kittilän alueen väestöä voidaan pitää ns. kirkkokristillisenä.[14]

Historiaa

muokkaa

Kittilä on aikoinaan kuulunut Kemin Lappiin ja alueen saamelaiset käännytettiin kristinuskoon 1600-luvun alkuun mennessä. Aiemmin saamelainen Kittilä suomalaistui 1600-luvulla. Saamelaisten hengellisiä tarpeita varten rakennettiin vaatimaton seutukirkko Hanhimaan ja Lintulan välille Kirkkokuusikkoon, vanhan lappalaisten talvikylän lähistölle vuoden 1605 tienoilla. Se oli todennäköisesti olemassa vain kymmenisen vuotta, sillä jo vuonna 1620 se oli palanut.[15]

Vuodesta 1673 Kittilä kuului Kuusamon eli Maanselän seurakuntaan. Kirkkoherra asui Kemin Laurilassa vuoteen 1691 asti. Jumalanpalvelukset pidettiin Sodankylän vuonna 1689 rakennetussa saamelaiskirkossa, joka pysyi kittiläläisten pääkirkkona aina seurakunnan itsenäistymiseen eli vuoteen 1854 saakka. Kittilä oli suuren Sodankylän seurakunnan luoteisosaa vuodesta 1747 alkaen ja saavutti kappeliseurakunnan aseman 1825. Näihin aikoihin Kittilä sai ensimmäiseksi papikseen kappalainen Johan Nordbergin. Nordberg palveli seurakuntaa uskollisesti 42 vuotta. Hänen hautansa on Puolakarin hautausmaalla nykyisellä sankarihautausmaalla.[15]

1700-luvun jälkipuolella Sodankylän kirkkoherra tuli käräjäaikaan tai kesäkirkkoaikaan Kittilään. Tuolloin pidettiin jumalanpalvelukset Holmanlinnassa Kaukosessa. Perinteinen kesäkirkkoaika kaksi viikkoa jälkeen juhannuksen juontaa juurensa näistä Sodankylän kirkkoherran käynneistä ja seurakuntalaisten kokoontumisista kesäkirkkoon.[15]

Ala-Kittilään saatiin vaatimaton saarnahuone vuoden 1777 vaiheilla, nykyisestä kirkosta noin kolmen kilometriä Rovaniemen suuntaan. Näiltä ajoilta on peräisin Ala-Kittilän Luukkinan hautausmaa, joka syrjäytti käytöstä Kurjenpolven hautausmaan.[15]

 
Kittilän kirkon sisätilat

Kittilä sai ensimmäisen oman kirkkoherran 1870, tämä oli aikakautensa kuuluisin lestadiolaispappi K. A. Heikel. Yli-Kittilään rakennettiin Carl Ludvig Engelin suunnittelema kirkko 1829–1831. Kirkko sai lahjoituksena Keminmaan Laurilasta vuodelta 1687 peräisin olevan barokkisaarnastuolin. Oululaisen Johan Gustaf Hedmanin maalaaman alttaritaulun lahjoitti Oulun läänin maaherra Abram Stiernschautz 1831.[15]

Papisto

muokkaa

Seuraavat henkilöt ovat toimineet Kittilän seurakunnan kirkkoherroina:[16]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Jäsentilasto 2024 kirkontilastot.fi. Viitattu 31.8.2024.
  2. Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain Tilastokeskus. Viitattu 31.8.2024.
  3. Jumalanpalvelukset ja uskonelämä Kittilän seurakunta. Viitattu 15.2.2025.
  4. a b Lapsille ja lapsiperheille Kittilän seurakunta. Viitattu 15.2.2025.
  5. Musiikki Kittilän seurakunta. Viitattu 15.2.2025.
  6. Rippikoulu Kittilän seurakunta. Viitattu 15.2.2025.
  7. Isoskoulutus Kittilän seurakunta. Viitattu 15.2.2025.
  8. Aikuisille Kittilän seurakunta. Viitattu 15.2.2025.
  9. Diakonia Kittilän seurakunta. Viitattu 15.2.2025.
  10. Lähetys- ja avustustyö Kittilän seurakunta. Viitattu 15.2.2025.
  11. Tansania Suomen Lähetysseura. Viitattu 15.2.2025.
  12. Lähetysjuhlat Kittilässä, Levillä 22.-24.8.2024 Kittilän seurakunta. Viitattu 15.2.2025.
  13. Lähetys ja kansainvälinen työ Oulun hiippakunta. Viitattu 15.2.2025.
  14. Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 149. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
  15. a b c d e Historiaa Kittilän seurakunta. Viitattu 15.2.2025.
  16. Pappisluettelo: Kittilän seurakunta Suomen sukututkimusseura. Viitattu 19.7.2022.
  17. Piispa Jukka Keskitalo asettaa Päivi Helénin Kittilän kirkkoherran virkaan Oulun hiippakunta. 27.10.2023. Viitattu 15.2.2025.

Aiheesta muualla

muokkaa