E. A. Auno

suomalainen laestadiolaisen herätysliikkeen kirkkoherra

Eliel Aleksanteri Auno (9. kesäkuuta 1883 Kittilä27. syyskuuta 1968 Kittilä) oli suomalainen laestadiolaiseen herätysliikkeeseen kuulunut kirkkoherra ja lähetyssaarnaaja.[1][2][3]lähde?

Auno kävi Helsingissä lähetysopistoa 1907–1913 ja suoritti myöhemmin teologian erotutkinnon 1931 jonka jälkeen hänet vihittiin papiksi. Hän teki opinto- ja puhujamatkoja Yhdysvaltoihin 1920–1921 ja 1940, Norjaan 1921–1922, Englantiin 1912 ja Viroon 1908. [1][2][3]

Auno oli Suomen Lähetysseuran lähetyssaarnaajana Kiinassa 1913–1917, 1925–1929 ja 1937–1940. Hän oli lyhyen aikaa Oulujoen seurakunnan vt. kirkkoherrana ja sitten Petsamon vt. kirkkoherrana 1931–1937 sekä Kittilän kirkkoherrana vuodesta 1940 alkaen. Auno oli myös Huutavan Ääni-lehden toimittajana 1919–1925, Kittilän varavankilan saarnaajana 1940–1945 ja Kittilän aluesairaalan saarnaajana vuodesta 1940. Kittilässä hän toimi Suomen Punaisen Ristin ja Reumayhdistyksen paikallisosastojen puheenjohtajana ja oli Kittilän yhteiskoulun johtokunnan jäsen 1941–1951. Auno sai rovastin arvon 1945.[1][2][3]

Auno oli naimisissa vuodesta 1915 Hellin Lydia Maria Karlssonin kanssa.[1]

Teokset muokkaa

Nimellä E. A. Auno:

  • Nykyhetken kipeimmät tarpeet Lapissa: omistettu Lapin kansalle kuntien välisen yhteistoiminnan herättämiseksi ja aikaansaamiseksi tärkeimmissä päivän kysymyksissä. Tekijä, Oulu 1924 (8 sivua)
  • Punainen hirmuvalta Kiinassa: verta, tulta ja raunioita. Suomen lähetysseura, Helsinki 1930 (87 sivua)

Julkaisijana muokkaa

  • Lars Levi Laestadius: Rovasti Lars Levi Laestadiuksen kolmas postilla (Kolmas postilla); julkaisi E. A. Auno. Oulu 1924, 2. p. Sortavala 1936

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Kuka kukin on 1954
  2. a b c Kirkkoherra E. A. Auno 50-vuotias, Kaiku, 09.06.1933, nro 129, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  3. a b c Henkilötietoja, Kaleva, 09.06.1933, nro 129, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Aiheesta muualla muokkaa