Kirkkokatu (Tampere)
Kirkkokatu on pohjois-eteläsuuntainen katu Tampereen ydinkeskustassa. Se sijoittuu Keskustorin ja Laukontorin väliin. Kadun varrella on muun muassa teollisuuslaitos Metsä Board Tako, joka on nykyään ainoa Tammerkosken rannassa toimiva tehdas.[1][2][3]
Historia muokkaa
Kirkkokatu kuuluu Tampereen vanhimpiin katuihin. Lähes koko nykyinen katulinja esiintyi jo vuonna 1775 Tammerkosken kauppalan asemakaavaluonnoksessa, jonka pohjalta laadittiin myöhemmin Tampereen kaupungin ensimmäinen asemakaava (1779).[4] Katu oli aikoinaan nykyistä pidempi ja ulottui pohjoisessa Uudellekadulle eli nykyiselle Satakunnankadulle asti. Katu kulki Vanhan kirkon, Frenckellin tehdasalueen ja Molinin tontin puutalokorttelin vierestä.[5][6][7]
Kaupungin ensimmäisessä asemakaavassa nykyisen Keskustorin alueelle oli sijoitettu paikat neljälle kirkkorakennukselle. Tontit oli ilmeisesti varattu luterilaista, anglikaanista, reformoitua ja roomalaiskatolista kirkkoa varten, sillä Tampereelle pyrittiin houkuttelemaan eri uskontokuntia edustavia ulkomaisia tehtailijoita. Kirkkokatu kulki näiden kirkkotonttien välissä, mutta kadulla ei ollut vielä kaupungin alkuaikoina virallista nimeä. Ensimmäinen tunnettu maininta Kirkkokadusta (muodossa Kirko katu) on vuodelta 1790. Virallisen aseman kadunnimi sai vasta vuoden 1868 asemakaavassa.[8][9][10]
Kaupungin ensimmäinen kirkkorakennus oli Carlo Bassin suunnittelema luterilainen kirkko (nyk. Vanha kirkko), joka rakennettiin 1824 ja vihittiin käyttöön seuraavana vuonna. Muut torille kaavaillut kirkkorakennukset jäivät toteutumatta.[8][11]
Kirkkokadun pohjoispää sijaitsee nykyisessä asemakaavassa Keskustorin etelälaidalla eli niin sanotulla Jugendtorilla. Vanhankirkonpuiston edustalla on kuitenkin säilynyt jäänteenä hieman kadun vanhaa pohjoisosaa.[2][12]
Nykyinen rakennuskanta muokkaa
Keskustorin ja Hallituskadun välillä kulkeva Kirkkokadun pätkä on osa Hämeenkadun, Hämeensillan ja Keskustorin muodostamaa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä.[13] Kirkkokadun itäpuolella sijaitseva Takon tehdasalue kuuluu puolestaan valtakunnallisesti merkittävään Tammerkosken teollisuusmaisemaan.[14] Takon tehtaan savupiippu on yksi Tammerkosken kansallismaiseman symboleista.[15]
Kadun itäpuolen rakennukset muokkaa
- Selinin talon siipirakennus (1934)[16]
- Takon tehdasalue (useita rakennuksia)[16]
Kadun länsipuolen rakennukset muokkaa
- Palanderin talo (1901) ja sen siipirakennus (1889, korotettu 1943)[17][18]
- Huberin talo (1949)[19]
- Kauppaseuran talo (1957)[20]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Keskustan pyörätiet ja -parkit (PDF) Tampere: Tampereen kaupunki, 2018. Viitattu 11.3.2019.
- ↑ a b Tampereen ajantasa-asemakaava (Avoindata.fi) 1.3.2018. Tampere: Tampereen kaupunki. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 11.3.2019.
- ↑ Paperitehdas Tampereen ytimessä Kansan Uutiset. 8.6.2013. Viitattu 11.3.2019.
- ↑ Helen, Olli & Seppänen, Jouko: Tampere kartalla, s. 28–29, 33. Tampere: Tampere-Seura, 2015. ISBN 978-952-5558-23-4.
- ↑ Tampereen Keskustori: Rakennetun ympäristön historia ja nykytila (PDF) s. 9, 23, 27. Tampere: Tampereen kaupunki & Arkkitehdit MY, 2017. Viitattu 11.3.2019.
- ↑ Louhivaara, Maija: Tampereen kadunnimet, s. 59. Tampere: Tampereen museot, 1999. ISBN 951-609-105-9.
- ↑ Liuttunen, Antti: Kadonneet kaunottaret: Tampereen rakennushistoriaa, s. 147–149. Tampere: Tampereen museot, 2018. ISBN 978-951-609-935-7.
- ↑ a b Helen & Seppänen 2015, s. 33.
- ↑ Tampereen Keskustori. Rakennetun ympäristön historia ja nykytila, s. 18.
- ↑ Louhivaara 1999, s. 18, 59.
- ↑ Tampereen Keskustori. Rakennetun ympäristön historia ja nykytila, s. 20.
- ↑ Tampereen Keskustori. Rakennetun ympäristön historia ja nykytila, s. 9.
- ↑ Tampereen Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Helsinki: Museovirasto, 2009. Viitattu 11.3.2019.
- ↑ Tammerkosken teollisuusmaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Helsinki: Museovirasto, 2009. Viitattu 11.3.2019.
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 67. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.
- ↑ a b Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 66.
- ↑ Tampereen Keskustori. Rakennetun ympäristön historia ja nykytila, s. 46.
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 69.
- ↑ Minkovitsch, Sari: Huberin talo Koskesta voimaa. 2001. Viitattu 15.1.2020.
- ↑ Wacklin, Matti: Laukonlinna, s. 14–15, 201. Tampere: Pro Laukonlinna -yhdistys, 2018. ISBN 978-952-94-0941-9.