Kirjallisuusvuosi 1929
Kirjallisuusvuosi 1929 käsittelee vuoden 1929 tärkeitä kirjallisuuden tapahtumia, uutisia ja julkistuksia.
| Kirjallisuusvuodet |
|---|
| 1919 • 1920 • 1921 • 1922 • 1923 • 1924 • 1925 • 1926 • 1927 • 1928 – 1929 – 1930 • 1931 • 1932 • 1933 • 1934 • 1935 • 1936 • 1937 • 1938 • 1939 |
| Vuodet |
| 1926 • 1927 • 1928 – 1929 – 1930 • 1931 • 1932 |
TapahtumiaMuokkaa
- Sarjakuvapiirtäjä Hergén luomat Tintin seikkailut alkoivat ilmestyä belgialaisessa sanomalehdessä.
- Kirjailija Ronald Knox määritteli klassisen salapoliisiromaanin kymmenen sääntöä. Niihin kuuluvat muun muassa, että rikoksentekijän on oltava joku, joka mainitaan tarinan alussa; enintään yksi salainen huone tai salainen käytävä on sallittu; rikoksentekijä ei saa itse olla etsivä; etsivä ei saa havaita mitään vihjettä paljastamatta sitä lukijalle; juoneen ei saa kuulua kaksosia lukijoiden hämäämiseksi.
- Tieteiskirjailija Hugo Gernsback käytti ensimmäisenä termiä science fiction (aluksi muodossa scientifiction).
- Sveitsin Davosissa pidettiin filosofikonferenssi, jossa käytiin ”vuosisadan väittely” kantilaisuuden tulkinnasta Martin Heideggerin ja Ernst Cassirerin välillä.
JulkaisujaMuokkaa
- Anthony Berkeley Cox – The Poisoned Chocolates Case (suom. Myrkytetyn suklaarasian arvoitus)
- Alfred Döblin – Berlin Alexanderplatz
- William Faulkner – Ääni ja vimma (engl. The Sound and the Fury, suom. 1965)
- Ernest Hemingway – Jäähyväiset aseille
- Maria Jotuni – Olen syyllinen
- Arvi Järventaus – Kettusen komppanian Lapinmatka
- Arvi Järventaus – Rummut I-IV
- Aarno Karimo – Kumpujen yöstä
- Joel Lehtonen – Lintukoto
- Vladimir Majakovski – Sauna
- Aarne Mustasalo – Jokikylän abiturientit
- Henry Parland – Idealrealisation
- Arthur Ransome – Swallows and Amazons (lastenkirjasarjan alkuosa)
- Erich Maria Remarque – Länsirintamalta ei mitään uutta
- Unto Seppänen – He janosivat elämää
- Mika Waltari – Yksinäisen miehen juna
- Uusi tietosanakirja (1. osa)
- Virginia Woolf – Oma huone