Keski-Penikka

Keski-Penikka on osa Penikoiden vaarajonoa. Penikat kuuluvat osaksi Kivalot-vaaramuodostelmaa. Penikat sijaitsevat Martimoaavan soidensuojelualueella, joka sijaitsee Keminmaan ja Simon pohjoisosissa. Penikoihin kuuluu Yli-Penikka, Keski-Penikka ja Ala-Penikka vaarat.

Keski-Penikan pirunpelto

Keski-Penikka sijaitsee Keminmaan pohjoisosassa noin kuusi kilometriä Puukkokummusta etelälounaaseen.

Tietoja
Pinta-ala	207,6ha
Korkeus	184,4m mpy
Alueen suhteellinen korkeus	99,4m
Muodostuma	Rantakerrostuma

Muodostuminen

Keski-Penikan rantakerrostuma syntyi mannerjäätikön reunan peräännyttyä noin 10 400 vuotta sitten. Keski-Penikan laki oli tuolloin yli 30 metrin syvyydessä. Maankohoamisen seurauksena vaaran laki paljastui noin 9 600 vuotta sitten. Siitä muodostui saari, joka oli alttiina myrskyjen synnyttämän aallokon huuhtomiselle, joka muodosti laajoja kalliopaljastumia ja rantakivikkoja vaaran laelle.

Maankohoamisen seurauksen vaaran rinteille syntyi sarja allekkaisia rantavalleja. Vaaran ylärinteillä rantakerrostumat koostuvat isoista kivistä ja lohkareista.

Geologia

Rantakivikot koostuvat pääasiassa gabrosta. Muodostumassa on myös länsiluoteesta paikalle kuljettamaa kiviainesta, mm. kvartsiitteja. Peruskallio on pääosin gabroa, joka asteittain muuttuu anortosiitiksi ja kaakkoispuolella ultramafisiksi kiviksi. Vaaran itäpuolen kivikko on osin louhikkoa ja kauempana kalliosta pienikivistä lohkareikkoa. 90% itäpuolen kivikosta on ultramafista kiveä.

Kasvillisuus

Kallioharjanteita peittävät sammal- ja jäkäläpatjat. Kvartsiittikivillä viihtyvät eri karttajäkälät. Graniittikiviä taasen peittävät pääosin karttajäkälät ja niiden väliin työntyy nystyjäkäliä. Paikoin kivien pinnoilla on myös napajäkäliä ja tinajäkäliä. Itärinteen kivikkoa reunustavat ultramafiset kalliojärkäleet, joiden raoissa kasvaa runsaasti kallioimarretta ja karvakiviyrttiä.

Itärinteellä kasvaa runsaasti pohjansinivalvattia ja hiirenporrasta, metsäkurjenpolvea ja metsäkortetta. Loivilla seinämillä on metsälauhaa. Jäkälistä kalliolla kasvaa kalliolaakajäkälää, pahtanystyjäkälää, sammallaakajäkälää, suomulimijäkälää. Varvikko koostuu mustikasta ja juolukasta.

Metsät

Kallioiden välisissä notkelmissa kasvaa pihlajia ja haapoja.

Vaaraa läheisyydessä suurin osa metsistä on uutta kangaskuusikoita. Paikoin on pieniä lehtomaisia kangas alueita ja yksittäisiä lehtoja. Kallioiset metsät ovat enimmäkseen kitukasvuisia männiköitä. Itärinteellä on kuusivaltaisia lehtomaista kangasta tai lehtometsää. Laella on harvapuustoisia metsäpainanteita, joissa kasvaa käkkyräisten mäntyjen ohella hieskoivuja, haapoja ja pihlajia.

Retkeily

Keski-Penikan laella sijaitsee 2009 vuonna rakennettu Kivalon-autiotupa sekä vanha palovartijan torni, joka toimii nykyään näköalatornina. Keski-Penikan laella ei ole vesipistettä, mutta puolentoista kilometrin päässä sijaitsee Kivalon Jääkärikämppä-päivätupa, jonka läheisyydessä on lähdepuro.

Keski-Penikalle kulkee lyhyt, mutta vaativa Keski-Penikan näkötornin-retkeilyreitti. Reitti alkaa Kivalon P-paikalta ja reitin pituus on noin kaksi kilometriä suuntaansa. Reitti on lyhyt, mutta vaativuutta lisää pirunpelto, jonka läpi reitti kulkee.

Lähteet

• Keski-Penikka, Keminmaa (pdf) 3.ymparisto.fi. Viitattu 30.1.2019. fi
• Ala-Penikka, Keminmaa (pdf) helda.helsinki.fi. Viitattu 30.1.2019. fi
• Tuomo Alapieti: Peräpohjankerros intruusiotutkimus (pdf) helda.helsinki.fi. Viitattu 30.1.2019. fi
• Maunu Harme: On the Stratigraphical and structural geology of the Kemi area, northern (pdf) tupa.gtk.fi. Viitattu 30.1.2019. (englanti)
• YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMINEN, Lapin ympäristökeskus (pdf) ymparisto.fi. Viitattu 30.1.2019. fi
• Martimoaapa Metsähallitus. Viitattu 30.1.2019. fi
• Martimoaapa Martimoaapa.com. Viitattu 30.1.2019. fi
• Laina K Räsänen: Eri kivilajien jäkäläkasvustosta Kivaloiden Ala-, Keski- ja Ylä-Penikalla Lapin käänin eteläosassa. Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen julkaisuja, 1953. fi