Kesälahden kirkko

kirkko Kiteellä

Kesälahden kirkko on Kiteellä entisessä Kesälahden kunnassa Kapankankaalla sijaitseva arkkitehtien Aili ja Niilo Pulkan suunnittelema Kesälahden seurakunnan kirkkorakennus. Se on valmistunut vuonna 1950 ja rakennettu sodassa tuhoutuneen puukirkon paikalle. Matti Petrellin rakentama vanhan kirkon kellotapuli on vuodelta 1770.[1] Kesälahden kirkko on tiekirkko.[2]

Kesälahden kirkko
Kesälahden kirkko, taustalla kellotapuli.
Kesälahden kirkko, taustalla kellotapuli.
Sijainti Kesälahti
Koordinaatit 61°53′12.9″N, 029°50′22.7″E
Seurakunta Kesälahden seurakunta
Rakentamisvuosi 1950, kellotapuli 1770
Suunnittelija Aili ja Niilo Pulkka
Istumapaikkoja 450
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Kellotapuli korjaustöiden aikana syksyllä 2007.

KirkkorakennusMuokkaa

Kirkon rakentaminen aloitettiin syksyllä 1949 ja uusi, yksinkertaista ja perinteikästä kirkonrakennustyyliä edustava kirkko vihittiin käyttöön 3. syyskuuta 1950.[3] Sen rakentaminen oli mahdollista Amerikan luterilaisten kirkkojen lahjoituksen turvin.[4] Kirkossa on noin 450 istumapaikkaa, lisätilaa on mahdollista saada seurakuntasaleista. Kirkkoon vuonna 1984 hankitut urut ovat urkurakentamo Hans Heinrichin valmistamat mekaaniset urut, joissa on 23 äänikertaa. Kirkon kattokruunut ovat Aili ja Niilo Pulkan suunnittelemat. Alttari on vuodelta 1997, alttarivaatteen ja saarnastuolin kirjalaudan liinan ovat lahjoittaneet Mäntyniemen kartanon omistajat, Lindebergit. Alttarin krusifiksin on tehnyt Leo Karppanen. Alttaritauluna on entisen Jaakkiman kirkon alttaritaulu, Carl Erik Löfgrenin Kristus Öljymäellä. Vanhassa seurakuntasalissa on taidemaalari, piirustuksenopettaja Alli von Boehmin[5] jäljennös Albert Edelfeltin maalauksesta Kristus ja Mataleena. Kirkonkello on valmistettu Tukhomassa kirkkoherra Molanderin aikana 1774. Siinä lukee:[3]

»Cosca tämän kellon ääni cuulu teidän corwihin

Pienet, suuret kiiruhtacot astumahan templihin
Sydämellä puhtahalla Herran sana culemaan

Taiwan kallista totutta joca aica oppimaan.»

Uusi seurakuntasali, keittiö ja alakerran kerhohuone rakennettiin 1990–91 ja kirkko peruskorjattiin 1991. Uusi katto on vuodelta 1997.[3]

YmpäristöMuokkaa

Sankarihaudan muistomerkin Kaatunut raja-aita (1964) on suunnitellut Heikki Häiväoja.[3]

KellotapuliMuokkaa

Europa Nostra -palkintoMuokkaa

Vanha kellotapuli sai EU:n Europa Nostra -kulttuuriperintöpalkinnon vuonna 2009. Tuomariston mukaan kellotorni on kunnostettu taidokkaasti, ja sen avulla "torni voi säilyä tuleville sukupolville ainutlaatuisena esimerkkinä eurooppalaisen puurakenteen perinteestä". Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ja Kesälahden seurakunta johtivat asiantuntijaryhmää, joka tutki ja kunnosti tapulin.[6] Tornin kunnostus käsitti muun muassa alemman osan paanukaton uusimisen. Hankkeeseen sisältyi varsinaisen korjaustyön lisäksi myös rakennuksen historian tutkiminen, restauroinnin suunnittelu sekä restaurointikoulutusta ja kiertonäyttely. Tapulin yläosan paanukate oli uusittu 1994.[7][8]

Kellotapulin ikäMuokkaa

Kellotapulin rakentamisajankohta on Museoviraston mukaan 1835–1836[9]. Tapulin historian kartoituksen yhteydessä tehtiin keväällä 2005 dendrokronologinen tutkimus rakennuksessa käytetyn runkopuutavaran iästä ja tutkittiin, oliko kellotapulissa siirtämisestä johtuvia jälkiä. Loppupäätelmä oli, että tapuli on koottu uuteen paikkaansa päärakenteiden osalta uudesta puutavarasta vuonna 1835–1836. Tutkimuksessa todettiin myös, että uusittava alanivelen paanukato on rakennettu 1836, tosin sekä katon puutavaraa että paanunauloja on voitu käyttää jo aikaisemmassa vuonna 1770 rakennetussa kellotapulissa.[10]

Seurakunnan historian mukaan kellotapuli on valmistunut 1770 ja siirretty 1830-luvulla valmistuneen kolmannen kirkon viereen nykyiselle paikalleen 1836.[4] Siirron rakennusmestarina oli Daavid Rahikainen ja tapuli sai lautavuorauksen.[3]

KyläkirkkoMuokkaa

Ennen nykyistä kirkkoa käytössä ollut parakkikirkko on siirretty kyläkirkoksi Väärämäen hautausmaan viereen.

Kesälahden aikaisemmat kirkotMuokkaa

Kesälahden seurakunnan edellinen kirkko, seurakunnan kolmas kirkko, tuhoutui pommituksessa 2. heinäkuuta 1941. Vanha kellotapuli säästyi palopommien tuholta.[1]. Palanut puukirkko oli 1830-luvulla valmistunut sisäviisteinen ristikirkko, joka oli rakennettu arkkitehti Charles Bassin suunnitelmien mukaan. Kirkon rakennusmestari oli Daavid Rahikainen. Seurakunnalle oli tullut määräys uuden kirkon rakentamisesta jo 1815, mutta kesti vuoteen 1830 asti, ennen kuin kirkon rakennuspaikka oltiin saatu päätettyä.

Seurakunnan ensimmäisesta kirkosta on tiedossa vain 1640-luvun kartassa oleva merkinta Kesälahden kirkosta. Tämän kirkon seuraaja rakennettiin Uukuniemelle, mutta se paloi jo valmistumiskesänä. Kesälahden toisen kirkon rakentaminen alkoi 1746, rakennuspaikka oli ensimmäisen kirkon paikka. Kirkon rakentaja oli Eskil Kallenius. Kellotapuli rakennettiin vuonna 1770.[4]

LähteetMuokkaa

  1. a b Kesälahden kunta, käyntikohteet Kesälahden kunta. Viitattu 6.6.2009.
  2. Kesälahden seurakunta Kesälahden seurakunta. Viitattu 5.2.2012.
  3. a b c d e Kirkot Kesälahden seurakunta. Viitattu 6.6.2009.
  4. a b c Seurakunnan historia Kesälahden seurakunta. Viitattu 6.6.2009.
  5. Oravien aarteita
  6. Kesälahden kirkon kellotornille EU-palkinto Yle.fi. Viitattu 6.6.2009.
  7. Kesälahden tapulin korjaukselle Europa Nostra palkinto 14.5.2009. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Viitattu 5.2.2012.
  8. Paanunveistäjät 21.6.2011. Pohjois-Karjalan ELY. Viitattu 5.2.2012.
  9. Kesälahden tapulin korjaus palkittiin 22.5.2009. Museovirasto. Viitattu 6.6.2009.
  10. Tapulin rakenteet 26.10.2006. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Viitattu 5.2.2012.

Aiheesta muuallaMuokkaa