Kermakääpä
Kermakääpä (Butyrea luteoalba), jota aiemmin on kutsuttu nimellä kermakarakääpä, on ainoa sukuaan edustava kääpälaji Suomessa. Se viihtyy erityisesti vanhoissa kangasmetsissä, mutta voi elää myös talousmetsässä. Kermakääpä kasvaa maahan painuneilla, kuorettomilla männyn ja kuusen rungoilla.[1][2]
| Kermakääpä | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Elinvoimainen |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Steccherinaceae |
| Suku: | Kermakäävät Butyrea |
| Laji: | luteoalba |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
Kermakäävän yksivuotinen itiöemä on resupinaattinen. Tuoreena se on tukevanoloinen ja rustomainen, mutta muuttuu kuivaessaan kovaksi ja keriytyy sisäänpäin rullalle. Reuna on selvästi valkoinen ja häipyvä. Tuoreena pillipinta on kermanvalkoinen ja muuttuu kuivuessaan vaalean toffeenruskeaksi. Pillejä mahtuu 4–6 millimetrille ja ne saattavat revetä vinolla kasvualustalla. Pohjamalto on kermavalkoinen ja väriero tummempaan pillistöön selvä.
Vertaa lajeihin: katkokääpä, rivikääpä ja valkoludekääpä, jotka ovat valkoisia; kelokääpä, jolla on isommat pillit.[2]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ [1] Punaisen kirjan verkkopalvelu
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 107. Helsinki: Norrlinia, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0.
Aiheesta muualla
muokkaa