Kelokääpä

kantasienilaji

Kelokääpä (Antrodia sinuosa) on koko Suomessa yleinen kääpälaji. Se on tehokas ruskolahottaja, joka voi elää niin vanhoissa kuin talousmetsissä ja voi vahingoittaa puurakennuksiakin. Isäntäpuita ovat mänty ja kuusi, harvemmin lehtipuut.[1][2]

Kelokääpä
Holzschaedlinge-09.jpg
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Lahko: Polyporales
Heimo: Fomitopsidaceae
Suku: Rivikäävät Antrodia
Laji: sinuosa
Kaksiosainen nimi

Antrodia sinuosa
(Fr.: Fr.) P. Karst. (1881)

Synonyymit

Polyporus sinuosus

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kelokääpä Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kelokääpä Commonsissa

Kelokäävän itiöemä on yhden tai muutaman vuoden elävä ja tyypiltään resupinaattinen. Vanha itiöemä voi kasvattaa nykerömäisiä pseudopileuksia ja varsinkin pystypinnalla käävän pinta portaittainen. Tuoreena kääpä on karhean korkkimainen ja kuivuessaan se muuttuu kovaksi. Alkujaan väriltään valkoinen itiöemä muuttuu ikääntyessään kermanvalkean kautta harmahtavan pihkanruskeaksi. Kasvunsa lopettanut itiöemä on samean ruskea ja muistuttaa hiilikääpää. Pillit ovat aluksi nuorella kelokäävällä kulmikkaita, vanhetessaan ne muuttuvat epäsäännöllisen sokkeloisiksi ja hammassuisiksi. Pillejä mahtuu 1-3 millimetrille. Pohjamalto on hyvin ohut ja kokonaispaksuuskin 2-4 mm, nykeröissä paksuus voi olla yli 1 cm. Maultaan kelokääpä on mieto, mutta varsinkin kuivahtaneissa itiöemissä on lakritsin tai märän villan tuoksua. Tuoksu ja pillien muoto ovat hyviä tuntomerkkejä verrattaessa samantapaiseen rivikääpään.[2]

LähteetMuokkaa

  1. [1] Punaisen kirjan verkkopalvelu
  2. a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 77-78. Helsinki: Norrlinia, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä sieniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.