Keksitty keskiaika
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Keksitty keskiaika tai aaveaika (saks. erfundenes Mittelalter ja Phantomzeit) on saksalaisen tutkija Heribert Illigin salaliittoteoria vuosien 614–911 jaa. väliselle ajanjaksolle, jota ei hänen käsityksensä mukaan todellisuudessa ollut.
Historiantutkimuksen valtavirta on torjunut Illigin väitteen.
Illigin väite muokkaa
Illigin väitteen perustana on nykyisin käytössä olevan ajanlaskun kriittinen tarkastelu. Illigin mukaan paavi Gregorius III:n vuonna 1582 toimeenpanemassa kalenteriuudistuksessa tehty kymmenen päivän korjaus oli kolme päivää liian lyhyt: juliaanisen kalenterin virheen olisi tuolloin pitänyt olla jo 13 päivää. Tästä Illig päättelee, että ajanlaskun alusta oli kulunut noin kolmesataa vuotta luultua vähemmän.
Illigin mukaan harvoissa tunnetuissa kyseiselle ajanjaksolle ajoitetuissa historiallisissa asiakirjalähteissä puhutaan vain harvoin yksiselitteisesti nimeltä mainituista henkilöistä. Lisäksi hän esittää, että kolmesataa ylimääräistä vuotta olisi helposti voitu lisätä asiakirjoihin 900-luvun ja 1200-luvun välisenä aikana, jolloin suuri osa vanhoista dokumenteista tuhottiin pyyhkimällä ne puhtaiksi uusiokäyttöä varten. Historioitsijat ovat vastanneet, että Illigin väitetyltä aaveajalta tunnetaan noin 7 000 asiakirjaa, ja erityisesti 800-luvun luostarien kirjallinen perintö on huomattavan laaja.
Illig perustelee väitettään myös sillä, että noin vuosille 600–900 ajoitettuja arkeologisia löytöjä on hänen mukaansa äärimmäisen vähän. Valtavirran historioitsijoiden mukaan tuon ajan löytöjä on olemassa runsaasti.
Tähtitieteelliset todisteet, esimerkiksi dokumentoidut auringonpimennykset ja Halleyn komeetan kiertoaika eivät tue Illigin väitteitä vaan ovat sopusoinnussa vallitsevan ajanlaskun kanssa.[1][2]