Wikipedia

Kaukojäähdytys

(Ohjattu sivulta Kaukokylmä)
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Valtaosa tiedoista 2010-luvun alusta. Eri tuotanto- ja käyttötavat jäävät epäselviksi. Useimmat verkkolähteet kuolleet.

Kaukojäähdytys, jota kutsutaan myös kaukokylmäksi, tarkoittaa keskitetyssä tuotantolaitoksessa liiketoimintana tuotetun jäähdytetyn veden jakelua putkiston välityksellä useille rakennuksille ilmastoinnin jäähdytykseen. Toimintaperiaate on verrattavissa kaukolämmitykseen sillä poikkeuksella, että kaukojäähdytyksessä asiakkaalta siirretään ylimääräinen lämpö energiayrityksen kaukojäähdytysveteen.[1][vanhentunut linkki]

Kaukojäähdytyksen toimintaperiaate.

Kaukojäähdytystä voidaan tuottaa absorptiotekniikalla, jäähdytysvesivaraston avulla, lämpöpumpuilla tai vapaana merivesijäähdytyksenä.

Vuonna 2017 Suomessa toimi kymmenen kaukolämpöyritystä, jotka myivät jäähdytystä runsaalle 500 asiakkaalle 300 megawatin sopimusteholla. Myyty energiamäärä oli vuonna 2017 noin 223 000 megawattituntia. Helsingissä toiminta käynnistyi vuonna 1998, Turussa ja Lahdessa vuonna 2000 sekä Vierumäellä vuonna 2002.[2]

Kaukojäähdytyksen kehittyminen muokkaa

Kaukojäähdytys maailmalla muokkaa

Kaukojäähdytystoiminnan voidaan katsoa alkaneen Yhdysvalloissa vuonna 1889, jolloin Coloradossa, Denverissä aloitti toimintansa Automatic Refrigerator Company.[3] Japanissa on 1970-luvulta lähtien ollut merkittävää kaukojäähdytystoimintaa, kansainvälisesti aktiivisimmat kaukojäähdytysmaat ovatkin olleet Japani ja Yhdysvallat. Euroopassa edelläkävijöitä ovat Suomen lisäksi Ranska, Ruotsi, Saksa ja Tanska. Myös Alankomaihin (Amsterdam), Itävaltaan (Wien) ja Espanjaan (Barcelona) on rakennettu verkostoja.[4] Lähi-itään, etenkin Dubaihin on rakenteilla merkittäviä kaukojäähdytettyjä kohteita, ja maailman suurin kaukojäähdytyksen tuotantolaitos avattiin lokakuussa 2010 Pearlissa, Qatarissa.[5][vanhentunut linkki]

Kaukojäähdytys Suomessa muokkaa

Suomessa kaukojäähdytystoiminnan ensi askeleet otettiin kesällä 1998, jolloin Helsingin Energia ryhtyi toimittamaan ABB:n Helsingin Pitäjänmäellä sijaitseville kiinteistöille jäähdytysenergiaa.[6] Alkuvaiheessa toimittiin aluekylmäkeskuksen, käytännössä siirrettävien jäähdytyskonttien varassa. Vuonna 2000 Helsingin Energia sai valmiiksi Ruoholahden runkoverkkonsa,[7] Kiinteistö Oy Itämerentorin liittyminen marraskuussa 2000 merkitsi varsinaisen kaukojäähdytystoiminnan alkua Helsingissä.[8]

Kaukojäähdytystoiminta laajentui vuonna 2000 Turkuun, jossa Turku Energian asiakkaana on tällä hetkellämilloin? lähes 50 kiinteistöä. Tulevaisuudessa kaukojäähdytysverkosto laajenee entisestään Turun keskustassa.[9][vanhentunut linkki]

Tampereen Sähkölaitos aloitti kaukojäähdytyksen vuonna 2012 Tampereen keskustan alueella.[10] Kaukojäähdytys on herättänyt kiinnostusta myös Jyväskylässä.[11]

Helsingissä kaukojäähdytysverkko on vuoteen 2011 mennessä kasvanut noin 40 kilometrin mittaiseksi jäähdytysliittymien kokonaistehon ylittäessä 100 MW:ia. Kaukojäähdytysverkko laajenee edelleen nopeasti ja uusiin asuin- ja liikekiinteistöalueisiin kuten Kalasatamaan ja Jätkäsaareen kaukojäähdytysverkko on jo rakenteilla.[12][vanhentunut linkki] Lähitulevaisuuden liittyjä on myös Skanskan uusi pääkonttori Ruskeasuolla, joka kaukojäähdytyksenkin avulla tulee olemaan yksi harvoista platina-tason LEED-sertifioiduista kiinteistöistä.[13][vanhentunut linkki]

Pori Energia aloitti kaukojäähdytystoiminnan Porissa vuonna 2012.[14] Kaukojäähdytysasiakkaita on tällä hetkellämilloin? Tiilimäen ja Päärnäisten kaupunginosissa. Kaukojäähdytyksen laajeneminen Porin keskustassa jatkui vuonna 2016. Ensimmäinen asuinkerrostalo liittyi kaukojäähdytyksen piiriin syksyllä 2016 vanhan oluttehtaan alueella sijaitsevassa Karhukorttelissa. Jäähdytyksen käyttö lisääntyi myös Satakunnan keskussairaalan alueella.

Fortum on tarjonnut kaukojäähdytystä asiakkailleen Espoossa vuodesta 2012 lähtienlähde?. Tällä hetkellämilloin? Fortumin kaukokylmäpalvelu on saatavissa Espoon Finnoossa, Matinkylässä, Kuitinmäessä, Merituulentiellä, Otaniemessä ja Keilaniemessä.[15]

Kuopion Energia Oy rakennutti kaukojäähdytyslaitoksen Kuopioon, Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Savilahden kaupunginosan rakennusten tarpeisiin. Laitoksen jäähdytysteho on 30 megawattia, josta yliopistollinen sairaala käyttää suurimman osan eli 19 megawattia. Investointi oli 14 miljoonaa euroa.[16][17]

Tuotantotavat muokkaa

 
Helsingin Sörnäisissä Katri Valan puiston alla kallioluolassa on louhittuihin tiloihin rakennettu maailman suurin kaukolämpöä ja -jäähdytystä samassa prosessissa tuottava lämpöpumppulaitos.
  • Absorptiojäähdytys. Käytetään teollisuuden hukkalämpöä tai voimalaitoksen sähkön tuotannon kanssa yhdessä tuotettava lämpöä, jota kesäaikana ei vähäisen kulutuksen vuoksi voida myydä kaukolämpönä.[18][vanhentunut linkki]

Kaukojäähdytyksen tarve ja hyödyt muokkaa

Rakennusten jäähdytystarve johtuu paitsi auringosta myös rakennusten sisäisistä lämmönlähteistä, kuten koneista, tietokoneista ja muista sähkölaitteista. Rakennuksessa voi esiintyä kylminä vuodenaikoina myös jäähdytystarvetta samanaikaisesti lämmitystarpeen kanssa. Kaukojäähdytys voikin olla kaukolämpöyrityksille liiketoimintaa täydentävä palvelu. Kaukojäähdytysenergiaa voidaan toimittaa myös teollisuuden prosessien tai elintarviketeollisuuden valmistus- ja säilytystilojen jäähdyttämiseen.[1][vanhentunut linkki]

Kaukojäähdytystä käyttävät rakennukset hyötyvät kaukojäähdytyksestä monin tavoin: jäähdytyskoneiden aiheuttama ilma- ja runkoäänet ja tärinä vältetään ja jäähdytyskoneille varatut tilat vapautuvat muuhun käyttöön. Jäähdytyskoneiden huolto ja kunnossapito poistuu, kun energiayhtiö huolehtii kiinteistön puolesta jäähdytysenergian tuotannosta koko sen elinkaaren ajan.[1][vanhentunut linkki]

Kaukojäähdytys on luotettava ja elinkaarikustannuksiltaan kilpailukykyinen jäähdytysratkaisu. Esimerkiksi Helen tekee kaukojäähdytyksen 80 prosenttisesti energialla, joka muuten jäisi hyödyntämättä. Kaukojäähdytystä käyttävät kiinteistöt hyötyvät menetelmästä ennen kaikkea energiansäästön ja päästövähennysten muodossa, mikä tekee kaukojäähdytyksestä kestävän kehityksen mukaisen tavan jäähdyttää rakennuksia.[19][vanhentunut linkki][20] Kiinteistökohtaiseen koneelliseen jäähdytysjärjestelmään verrattuna kaukojäähdytys on ekotehokkuudeltaan noin viisinkertaista.[19][vanhentunut linkki]

Kaukojäähdytys soveltuu kaikentyyppisille kiinteistöille, kuten toimistoille, liikekiinteistöille, kauppakeskuksille ja asuinkiinteistöille. Sillä voidaan korvata kiinteistöjen jäähdytykseen perinteisesti käytetty koneellinen jäähdytysjärjestelmä, joka kuluttaa paljon sähköä ja jossa jäähdytysaineena on vanhemmissa järjestelmissä käytetty ympäristölle haitallisia HCFC-yhdisteitä.[21]

Kaukojäähdytyksen hyödyntämiskohteita muokkaa

 
Uspenskin katedraalin alla sijaitsevan tiekonekonesalin kaukojäähdytyslaitteita.

Helsingissä kaukojäähdytystä käytetään ensisijaisesti liikekiinteistöjen jäähdyttämiseen. Kaukojäähdytettyjä liikekiinteistöjä ovat muun muassa Helsingin keskustan Stockmann,[22][vanhentunut linkki] Kampin keskus[23][vanhentunut linkki] ja Yle Helsingin Pasilassa[24].

Asuinkiinteistöjä Helsingissä on verkkoon liittyneenä kymmenkunta, muun muassa Katajanokan Luotsi.[25][vanhentunut linkki] Vuonna 2010 esitelty, erityisesti pienille toimistokiinteistöille ja asuinkiinteistöille kohdistettu Kaukoviileä–tuote[26] nostanee Helsingin kantakaupungin asuinkiinteistöliittyjiä merkittävästi. Lisäksi kehitteillä on erityisesti kaupan kylmälaitteiden hyötysuhdetta nostava Kaukolauhdutus ja tutkinnan alla on mahdollisesti kaupungin lumikuormaa keventävä Kaukosulatus.[27]

Yksi Turku Energian isoimmista kaukokylmäasiakkaista on Turun yliopistollinen keskussairaala TYKS.[28][vanhentunut linkki] Turun kaukojäähdytetyn Biolaakson kallion sisään on myös suunnitteilla 10 miljoonan euron investointi lumiluolan rakentamiseen.[29][vanhentunut linkki]

Kaukojäähdytys on keskeisessä roolissa Helenin konesalikonseptissa, kaukoIT:ssä. Konseptin ideana on jäähdyttää tietokonesalin palvelimet kaukojäähdytyksellä perinteisten runsaasti sähköä vievien jäähdytyslaitteiden sijaan. Kaukojäähdytyksessä palvelimien tuottama lämpö otetaan talteen ja pannaan kiertoon kaukolämpöverkkoon. Yksinkertaistetusti konsepti toimii niin, että kaukojäähdytysputkessa virtaa kylmää vettä, jonka koneet lämmittävät. Ulos tulee lämmintä vettä, jolla voidaan lämmittää vaikka omakotitaloja. Konseptin avulla IT-palveluja tarvitsevat yritykset pystyvät keventämään hiilijalanjälkeään merkittävästi. Ensimmäinen käytössä oleva kohde rakennettiin Uspenskin katedraalin alle yhdessä ICT-palveluyritys Academica Oy:n kanssa.[30][31] Toista kohdetta rakennetaan Suvilahteen, ja muun muassa Siemens on jo valinnut tilan energiatehokkaille konesalitoiminnoilleen.[32][vanhentunut linkki] Konseptin on palkinnut muun muassa Uptime Instituutti.[33][vanhentunut linkki]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c Kaukojäähdytyksestä Energiateollisuus ry:n sivuilla. Viitattu 24.2.2011
  2. ↑ Kaukojäähdytystilasto, Kaukojäähdytys 2017 (Energiateollisuuden tekemä Suomen virallinen energiatilasto) energia.fi. 28.5.2018. Viitattu 10.6.2019.
  3. ↑ University of Rochester, District Energy Library: District Cooling. Viitattu 24.2.2011. (Internet Archive, viitattu 3.8.2018).
  4. ↑ European Energy Forum/ District Cooling : A Sustainable Response to Europe's Rising Cooling Demands. Viitattu 24.2.2011. (Internet Archive.)
  5. ↑ World’s largest district cooling plant opens at The Pearl Qatar. Gulf Times 10.11.2010. Viitattu 24.2.2011
  6. ↑ Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2004: Ympäristöystävällinen kaukojäähdytys laajenee jatkuvasti. Viitattu 24.2.2011. (Internet Archive.)
  7. ↑ Kaukojäähdytyksestä Helenin sivuilla. Viitattu 01.2.2016
  8. ↑ Helsingin kaupunki ympäristöraportti 2004: Ympäristöystävällinen kaukojäähdytys laajenee jatkuvasti. Viitattu 24.2.2011
  9. ↑ Kaukojäähdytyksestä Turku Energian sivuilla. Viitattu 24.2.2011
  10. ↑ Tampereen sähkölaitos
  11. ↑ Kaukojäähdytys kiinnostaa Jyväskylässä. Yle 15.7.2010. Viitattu 24.2.2011. (Internet Archive)
  12. ↑ Helsinkiä jäähdytetään tällä hetkellä lähes täydellä teholla. Kauppalehti 14.7.2010. Viitattu 24.2.2011
  13. ↑ Helsingin kaukolämmöllä 14 000 asiakasta. Talotekniikka 26.1.2011. Viitattu 24.2.2011
  14. ↑ Kaukojäähdytystä Porissa
  15. ↑ Fortum tarjoaa kaukokylmää yhä useammille asiakkaille Espoossa Talotekniikka-lehti. 15.2.2016. Viitattu 6.6.2019.
  16. ↑ Savilahteen Kuopion ensimmäinen kaukojäähdytyskohde Savilahti Kuopio. 2.3.2017. Viitattu 4.4.2020.
  17. ↑ Viikkosavo: Savilahteen 14 miljoonan kaukojäähdytyslaitos Viikkosavo. 4.9.2018. Viitattu 4.4.2020.
  18. ↑ Kaukojäähdytyksen toimintaperiaatteesta Energiateollisuus ry:n sivuilla. Viitattu 24.2.2011
  19. ↑ a b Euroheat & Power: District Cooling. The sustainable response to Europe’s rising cooling demands. Viitattu 24.2.2011
  20. ↑ Kaukokylmää menee Helsingissä jo asuntoihin. Helsingin Sanomat 23.6.2010
  21. ↑ Kaukojäähdytyksestä WWF:n sivuilla. Viitattu 24.2.2011. (Vain rekisteröityneille käyttäjille.)
  22. ↑ Helsingin Energia. Vuosikertomus 2008: HelenJäähdytys. Viitattu 24.2.2011
  23. ↑ Helsingin Energia. Vuosikertomus 2004: HelenJäähdytys. Viitattu 24.2.2011
  24. ↑ Kaukojäähdytys viilentää Ylen. Helen B 2/2010 s. 8-11. Viitattu 24.2.2011
  25. ↑ Yhä useampi talo jäähtyy kaukokylmällä. Yle 22.6.2010. Viitattu 24.2.2011
  26. ↑ Helsingin Energian kaukojäähdytys-esite. Viitattu 24.2.2011
  27. ↑ Helsinki aikoo säilöä lumiröykkiöt kesän viilennykseen. Yle 7.1.2011. Viitattu 24.2.2011
  28. ↑ TYKS jäähtyy kaukokylmällä. Valopilkku 20.5.2010
  29. ↑ Lunta voisi hyödyntää kaukokylmään. Yle 4.1.2011. Viitattu 24.2.2011
  30. ↑ Uspenskin katedraalin alainen it-luola tuottaa pian lämpöä. Vihreä Lanka 25.9.2009. Viitattu 24.2.2011
  31. ↑ Katajanokan uusi tietokonesali lämmittää 500 omakotitaloa. Helsingin Sanomat 2.12.2009
  32. ↑ Siemens ensimmäisenä Academican ekotehokkaaseen konesaliin. Siemens tiedotteet 17.12.2010. Viitattu 24.2.2011
  33. ↑ 2010 Green Enterprise IT Award Winners. Viitattu 24.2.2011

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kaukojäähdytys&oldid=20683094”