Avaa päävalikko

Kuopion Energia on Kuopion kaupungin kokonaan omistama konserniyhtiö, joka koostuu Liikelaitos Kuopion Energiasta ja Kuopion Energia Oy:stä[2]. Sen toimialoina ovat sähkön- ja kaukolämmön tuotanto sekä jakelu, aikaisemmin myös tietoliikenne (datasähkö)[3]. Yhtiö on perustettu vuonna 1906. Konsernin palveluksessa on noin 210 henkilöä.[4] Sähköä tuotettiin vuonna 2008 430 GWh ja lämpöä 898 GWh.[5] Lisäksi Kuopion Energia ostaa asiakkailleen sähköpörssistä vuosittain noin 280 GWh sähköä.[6]

Kuopion Energia Oy
Liikelaitos Kuopion Energia
Kuopion Energia logo.gif
Tunnuslause Sen tuntee
Yritysmuoto Yksityinen osakeyhtiö
Kunnallinen liikelaitos
Perustettu 1906
Toimitusjohtaja Esa Lindholm (oy)
Kari Väänänen (liikel.)
Puheenjohtaja Väinö Korhonen (oy)
Rauno Airas (liikel.)
Kotipaikka Kuopio, Suomi
Toiminta-alue Suomi [1]
Toimiala Sähkön ja kaukolämmön yhteistuotanto [1]
Tuotteet Sähkö
Kaukolämpö
Liikevaihto 102,3 milj. euroa (2008)
Henkilöstö 209 (2008)
Omistaja Kuopion kaupunki
Kotisivu www.kuopionenergia.fi

Yhtiöllä on Kuopion alueella Haapaniemen kaupunginosassa kaksi yksikköä käsittävä lämpövoimalaitos (kolmas rakenteilla, korvaa valmistuttuaan vanhimman), joka tuottaa sekä sähköä että kaukolämpöä lähinnä turvetta polttamalla. Lisäksi sillä on pienempiä öljyä polttavia lämpövoimaloita kaukolämmön tuottamista varten useissa muissa kaupunginosissa. Kuopion Energialla on ollut Pielavedellä myös oma turvetuotantoyksikkö vuodesta 1994 alkaen. Kokonaisuutena yhtiö on tuottanut viime vuosina energiastaan noin 90 prosenttia turpeella[7] (kaikesta Kuopiossa tuotetusta energiasta tuotettiin turpeella 50 %[6]). Kaukolämpöverkkoon on liittynyt lähes 90 prosenttia Kuopion kaupunkialueen kiinteistöistä.[6] Sähkön ja lämmön yhteistuotanto alkoi vuonna 1963.[6]

Kuopion Energia Oy:n toimitusjohtajana toimii Esa Lindholm ja Liikelaitos Kuopion Energian toimitusjohtajana Kari Väänänen.[8]

Sisällysluettelo

VoimalaitosyksikötMuokkaa

 
Kuopion Energian Haapaniemen lämpövoimalaitoksen kaksi yksikköä, jotka on rakennettu vuosina 1972 ja 1982.

Kuopion Energialla on Haapaniemellä yhteensä kolme voimalaitosyksikköä, joista yksi on rakenteilla ja korvaa valmistuttuaan vanhimman.[9] Yhtiö on myös osakkaana runsaan yhden prosentin eli 20 megawatin osuudella monikansallisessa Fennovoimassa, joka tavoittelee toimilupaa yhdelle ydinvoimalaitosyksikölle Suomessa.[10]

Haapaniemi 1Muokkaa

  • Rakennettu 1972
  • Oli valmistuessaan ensimmäisiä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia, myös ensimmäisiä turvetta polttoaineena käyttäviä laitoksia
  • Polttoaineteho 120 MW
  • Suunniteltu toiminta-aika oli 100 000 käyttötuntia, kesään 2009 mennessä kertyi kuitenkin 225 000 tuntia
  • Haapaniemi 3 korvaa valmistuttuaan Haapaniemi 1:n

Haapaniemi 2Muokkaa

  • Rakennettu 1982
  • Polttoaineteho 250 MW

Haapaniemi 3Muokkaa

  • Rakenteilla kesäkuusta 2009 lähtien, käynnistyy 1. tammikuuta 2012
  • Kustannusarvio 135 miljoonaa euroa, projektin kotimaisuusaste 70 prosenttia, henkilötyövuodet 130
  • Höyrykattila: Metso Power, höyryturbiini: Skoda, polttoaineen käsittelylaitos: BMH Technology Oy
  • Polttoaineteho 162 MW, sähköteho 46 MW, kaukolämpöteho 80 MW
  • Turve mahdollista korvata 70-prosenttisesti hakkeella
  • Tarkoitus ajaa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa yhtäaikaa Haapaniemi 2:n kanssa talvisin; keväisin ja syksyisin tuotannosta vastaa Haapaniemi 2 yksin

OrganisaatioMuokkaa

Kuopion Energia OyMuokkaa

  • Sähkön ja kaukolämmön tuotanto ja myynti, konsernin hallintopalvelut
  • Liikevaihto 61,4 miljoonaa euroa (2008)
  • Henkilöstön lukumäärä 122 (2008)

[4]

Liikelaitos Kuopion EnergiaMuokkaa

  • Sähkön ja kaukolämmön siirto
  • Liikevaihto 40,9 miljoonaa euroa (2008)
  • Henkilöstön lukumäärä 87 (2008)

[4]

HallintoMuokkaa

Kuopion Energia Oy:llä on virkamiesjohdon lisäksi hallitus (pj. Väinö Korhonen). Liikelaitos Kuopion Energialla on puolestaan johtokunta (pj. Rauno Airas).[11]

1990-luvun yksityistämiskeskusteluMuokkaa

1990-luvun suomalaisten energiayhtiöiden yksityistämisaallossa Kuopion Energiaakin oltiin moneen otteeseen myymässä. Pisimmälle tämä ehti 9. maaliskuuta 1998, kun Kuopion kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan äänin 51-8 myydä Kuopion Energian Espoon Sähkö Oyj:lle.[12] Asia vietiin kuitenkin oikeuteen. Lopulta eri oikeusasteet läpikäynyt prosessi päättyi lopputulokseen, ettei yhtiötä myydä. Tämä on jälkikäteen osoittautunut useimpien mielestä hyväksi ratkaisuksi, sillä kaupunki on voinut kotiuttaa yhtiöstä miljoonatuottoja vuosittain.[13] Niillä on paikattu muun kaupunkikonsernin alijäämiä.

2000-luvulla keskusteltiin energiayhteistyöstä Savon Voiman ja Kuopion Energian välillä. Neuvoteltu yhteistyösopimus ei kuitenkaan saanut hyväksyntää Kuopion kaupunginvaltuustossa, jonka enemmistö halusi pitää energiahuollon omissa käsissä.[14] Vuonna 2018 Savon Voima, Kuopion Voima, Jyväskylän Energia ja Lappeenrannan Energia allekirjoittivat perustamissopimuksen yhteisestä sähkönmyynti- ja energiapalveluyhtiöstä. Täten muodostettu Väre Energia Oy aloitti toimintansa 1.1.2019.[15]

Liiketoimintojen eriyttäminenMuokkaa

Kevättalvella 2009 Kuopion Energia sai 50 000. sähköverkkoasiakkaansa. Asiakasmäärärajan ylittämisen myötä yhtiölle lankesi sähkömarkkinalakiin perustuva velvollisuus eriyttää sähköverkkoliiketoiminnat toiminnallisesti muista sähköliiketoiminnoista. Vuonna 2014 perustettiin sähköverkkoliiketoiminnasta vastaava tytäryhtiö Kuopion Sähköverkko Oy .[16][17]

LähteetMuokkaa

  • Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma 2009–2020, s. 50-51. Kuopion kaupunki, 2009. Teoksen verkkoversio (viitattu 25.9.2009).

ViitteetMuokkaa

  1. a b Kuopion Energia Oy YTJ - Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 15.3.2010.
  2. Tunnusluvut 2007 Kuopion Energia. Viitattu 6.9.2009.
  3. Kuopion Energia myy laajakaistapalvelunsa DNA:lle 11.3.2010. Kuopion Energia. Viitattu 17.3.2010.
  4. a b c Tietoa yrityksestä Kuopion Energia. Viitattu 6.9.2009.
  5. Kotimaista energiaa Kuopion Energia. Viitattu 6.9.2009.
  6. a b c d Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma 2009–2020
  7. Laitinen, Janne: Kuopion ilmastotavoitteet karkaamassa Savon Sanomat. 9.2.2009. Viitattu 6.9.2009.
  8. Organisaatiokaavio Kuopion Energia. Viitattu 6.9.2009.
  9. Kärkkäinen, Vesa: Voimalaan joka päivä 50 rekallista haketta. Savon Sanomat, 9.6.2009, s. 19.
  10. Saarelainen, Anu: Fennovoimasta halutaan elinvoimaa alueille Sähköviesti. 4.11.2008. Kuopion Energia. Viitattu 10.10.2009.
  11. Kuopion Energia Oy:n hallitus Kuopion Energia. Viitattu 6.9.2009.
  12. Kauhanen, Kalevi: Muutoksenhaku 23.12.2002 Kuopion hallinto-oikeuteen Kuopion kaupunginvaltuuston 25.11.2002 § 86 päätöksestä, joka koski valtuustoaloitteen käsittelyä, joka liittyi Kuopion Energian riskienhallintaan / Energiameklareiden osakkuuteen kalevikauhanen.net. 23.12.2002. Viitattu 6.9.2009.
  13. Kauhanen, Kalevi: Energiasta Jukka Pulkkiselle Kuopion Kaupunkilehti. 5.11.2008. Viitattu 6.9.2009.
  14. Pois Kuopiosta Savon Sanomat. 17.5.2008. Viitattu 6.9.2009.
  15. Uusi sähkönmyyntiyhtiö Väre Energia aloittaa vuoden vaihteessa Yle Uutiset. Viitattu 31.1.2019.
  16. Sähköverkon 50 000 asiakas rakentaa Saaristokaupunkiin. Sähköviesti, 2009, nro 2, s. 4. Kuopion Energia.
  17. Kuopion Energian eriyttäminen eteni Sähköviesti. 29.9.2009. Kuopion Energia. Viitattu 10.10.2009.

Aiheesta muuallaMuokkaa