Karbalan taistelu

vuonna 680 käyty taistelu islamilaisen perinteen mukaan

Karbalan taistelu tai Karbalan murhenäytelmä tapahtui islamilaisen historiankirjoituksen mukaan 10. lokakuuta 680 Karbalan kaupungissa, joka sijaitsee nykyisessä Irakissa. Vastakkain olivat umaijadit johtajanaan Jazid I ja toisella puolella Husain ibn Alin, Muhammadin tyttärenpojan, joukot kannattajineen. Taistelun tuloksena Husain surmattiin yhdessä noin seitsemänkymmenen sukulaisen ja kannattajan kanssa.[2][1]

Karbalan taistelu: 80 000 sotilasta vastaan 72 Husainin kannattajaa. Vanhin tunnettu maalaus Karbalan taistelusta.
Marttyyrinäytelmä Tazieh, jossa muistellaan Karbalan taistelun tapahtumia (Teheran)[1]

Kertomus Karbalan taistelusta korostaa Husainin marttyyriutta ja erilaisia kärsimyksiä. Vastapuolen joukot estivät Husainin seurueelta pääsyn Eufrat-virran äärelle, minkä takia he kärsivät kolme päivää janoa. Erityisesti muistellaan Husainin 6 kk ikäisen lapsen surmaamista. Hän istui isänsä sylissä, kun vihollisen nuoli tappoi hänet. Husainin oma kuolema kuvataan monivaiheisesti ja pieniä yksityiskohtia myöten.

Šiialaisuudessa Karbalan taistelu ja Husainin marttyyrikuolema nähdään maailmanhistorian taitekohtana. Kaikki historian tapahtumat tähtäsivät tähän marttyyrikuolemaan ja Husainin veri tulee tahrimaan koko loppuhistorian. Jumala kertoi tapahtumasta jo aikaisemmin islamin profeetoille ja he olivat kaikki surreet Husainin marttyyrikuolemaa.[2]

Šiialaisuudessa Husainille on varattu syntien lunastajan rooli – eräänlainen vastine kristinuskon Jeesukselle. Yksikin Husainin marttyyrikuolemasta vuodatettu kyynel varjelee muslimia Helvetin tulelta.[2]

Karbalan murhenäytelmän muisteleminen on toistuva, vuoden tärkein tapahtuma šiialaisille. Kymmenen päivää kestävää sureminen huipentuu viimeisen päivän ashura-juhlaan. Šiialaiset muistelevat tapahtumaa kulkuein, suruliputuksin ja marttyyrinäytelmin.[2] Iranissa juhla ulottuu usealle päivälle, ja siihen liittyy taistelua koskevien runsaiden perimätietojen kertominen jälkipolville pienissä kodikkaissa illanvietoissa, joita varakkaat kansalaiset tarjoavat naapuristolleen. Ilmaista ruokatarjoilua (nazri) on järjestetty myös kaduille ja moskeijoihin. [3] Yksi päivä omistetaan naisten kärsimyksien muistelemiseen.

Karbalan taistelun historiallisuusMuokkaa

 
Ashura (Hossein Gholar Aghassi)

Tiedot Karbalan taistelusta perustuvat myöhäiseen muistitietoon, eikä itse taistelusta tai sen päähenkilöistä ole löydetty aikalaistietoa tai arkeologisia jälkiä. Varhaisin Karbalan taistelusta kertova lähde on al-Tabarin (k. 923) historiateoksen 19. nide. Siinä oleva kuvaus nojaa jo kadonneisiin kirjallisiin lähteiseen, joista yksi on Ibn Hisham ibn Muhammad al-Kalbin (k. 819/820), referaatti Abu Mikhnafin (k. 774) tekstistä.[4]

Husainin joukkojen kooksi ilmoitetaan šiialaisissa lähteissä 70 tai 72, kun taas Jazidin joukkojen suuruudeksi on kerrottu erilaisia lukuja, kuten 4 000,[5] 30 000[6] tai "historioitsijoiden yksimielisen raportin mukaan" jopa 80 000, missä eivät vielä ole mukana täydennysjoukot.[7][8][9] Husainin joukkojen koosta kertovissa luvuissa 70 ja 72 on symboliikkaa: Elimin keitaalla oli 70 palmua (2. Moos. 15:27) ja Mooseksella heilutusuhri-vaskea 70 talenttia (2. Moos. 38:29). Haditheissa marttyyrille varattujen paratiisin neitojen lukumäärä on 70 tai 72.

Karbalan taistelun vuosipäivällä (10. Muharram) on yhteys juutalaisten pääsiäiseen. Sunnit juhlivat Ašuraa 24 tunnin mittaisella paastolla, jonka syytä selitetään Al-Bukharin hadithissa:

"Kun profeetta saapui Medinaan, juutalaiset viettivät Ašura-paastoa (10. Muharramkuuta) ja sanoivat: tämä on se päivä, jolloin Mooses voitti Faraon. Tämän johdosta profeetta sanoi kumppaneilleen: teillä (muslimeilla) on suurempi oikeus juhlia Mooseksen voittoa kuin heillä, paastotkaa siis tänä päivänä." [10][11]

Hadithin mukaan muslimien Ašuraa juhlitaan samasta syystä kuin juutalaiset tekevät eli muistona Egyptin orjuudesta vapaaksi pääsemisestä.

LähteetMuokkaa

  • Antoine Borrut: Remembering Karbala: the construction of an early Islamic site of memory. Jerusalem Studies in Arabic and Islam, 42, s. 249–282, 2015. Artikkelin verkkoversio.
  • Howard, I.KÅ.: Preface. Teoksessa: The History of al-Tabari. An Annotated translation. Volume XIX. The Caliphate of Yazid b. Mu`awiyah A.D. 68o-683 /A. H. 60-64, s. v–xvi. State University of New York Press, 1990. ISBN 0-7914-0040-9.
  • Hämeen-Anttila, JaakkoIslamin käsikirja. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Borrut, 2015
  2. a b c d Hämeen-Anttila, Islamin käsikirja, sivut 176–177
  3. Jason Rezaian: Iranians relish free food during month of mourning Washington Post. 3.12.2012.
  4. Howard, 1990, s. x
  5. Abdullah Yusuf Ali: Imam Husayn and His Martyrdom 1005-2019. al-Ilam.org.
  6. Battle of Karbala New World Encyclopedia. Viitattu 12.02.2021.
  7. S.V. Mir Ahmad Ali: Biography of Imam Hussain Bin Ali (AS) 2019. www.alhassanain.org/english.
  8. The Prophesied Desert of Karbala Ahlul Bayt Digital Islamic Library Project 1995-2019. Al-Islam.org.
  9. Yazid's Army at Karbala Yazid's Army at Karbala. 27.10.2012. rafed.net.
  10. al-Bukhari: The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips Sahih al-Bukhari. (English reference) Book 65, Hadith 4680. sunnah.com.
  11. Pyhäranta, Tuija, Raudaskoski, Joona & Seppälä, Olli: Adventista Ramadaniin: Uskonnolliset juhlat Suomessa, s. 1966–169. Kirjapaja, 2016.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.