Avaa päävalikko

Karbalan taistelu tai Karbalan murhenäytelmä tapahtui islamilaisen historiankirjoituksen mukaan 10. lokakuuta 680 Karbalan kaupungissa, joka sijaitsee nykyisessä Irakissa. Vastakkain olivat umaijadit johtajanaan Jazid I ja toisella puolella Husain ibn Alin, Muhammadin tyttärenpojan, joukot kannattajineen. Taistelun tuloksena Husain surmattiin yhdessä noin seitsemänkymmenen sukulaisen ja kannattajan kanssa.[1]

Osa artikkelisarjaa
Šiialaisuus
Basmala
Suuntaukset
12-šiialaisuusIsmailiitit
Zaidilaisuus
Talonväki
Muhammad
Ali ibn Abi Talib
Fatima Zahra
HasanHusain
Uskomukset ja tavat
Šiialaiset imaamit
TaqiyaGhulat
Ghadir Khumm
Karbalan taistelu
Katso myös
Šiialaisuuden historia
 n  k  m 
Ashura-kulkue Teheranissa
Marttyyrinäytelmä Tazieh Teheranissa

Kertomus Karbalan taistelusta korostaa Husainin marttyyriutta ja erilaisia kärsimyksiä. Vastapuolen joukot estivät Husainin seurueelta pääsyn Eufrat-virran äärelle, minkä takia he kärsivät kolme päivää janoa. Erityisesti muistellaan Husainin 6 kk ikäisen lapsen surmaamista. Hän istui isänsä sylissä, kun vihollisen nuoli tappoi hänet. Husainin oma kuolema kuvataan monivaiheisesti ja pieniä yksityiskohtia myöten.

Šiialaisuudessa Karbalan taistelu ja Husainin marttyyrikuolema nähdään maailmanhistorian taitekohtana. Kaikki historian tapahtumat tähtäsivät tähän marttyyrikuolemaan ja Husainin veri tulee tahrimaan koko loppuhistorian. . Jumala kertoi tapahtumasta jo aikaisemmin islamin profeetoille ja he olivat kaikki surreet Husainin marttyyrikuolemaa.[1]

Šiialaisuudessa Husainille on varattu syntien lunastajan rooli – eräänlainen vastine kristinuskon Jeesukselle. Yksikin Husainin marttyyrikuolemasta vuodatettu kyynel varjelee muslimia Helvetin tulelta.[1]

Karbalan murhenäytelmän muisteleminen on toistuva, vuoden tärkein tapahtuma šiialaisille. Kymmenen päivää kestävää sureminen huipentuu viimeisen päivän ashura-juhlaan. Šiialaiset muistelevat tapahtumaa kulkuein, suruliputuksin ja marttyyrinäytelmin.[1] Juhla ulottuu usealle päivälle, ja siihen liittyy taistelua koskevien runsaiden perimätietojen kertominen jälkipolville pienissä kodikkaissa illanvietoissa, joita varakkaat kansalaiset tarjoavat naapuristolleen. Yksi päivä omistetaan naisten kärsimyksien muistelemiseen.

Karbalan taistelun historiallisuusMuokkaa

Tiedot Karbalan taistelusta perustuvat myöhäiseen muistitietoon, eikä itse taistelusta tai sen päähenkilöistä ole löydetty aikalaistietoa tai arkeologisia jälkiä. Husainin joukkojen kooksi ilmoitetaan šiialaisissa lähteissä 70 tai 72, kun taas Jazidin joukkojen suuruudeksi on kerrottu erilaisia lukuja, kuten 4 000[2] , 30 000[3] tai "historioitsijoiden yksimielisen raportin mukaan" jopa 80 000, missä eivät vielä ole mukana täydennysjoukot.[4] [5] [6] Husainin joukojen koosta kerrtovissa luvuissa 70 ja 72 on symbolinen ulottuvuutensa: Elimin keitaalla oli 70 palmua (2. Moos. 15:27) ja Mooseksella heilutusuhri-vaskea 70 talenttia (2. Moos. 38:29). Haditheissa marttyyrille varattujen paratiisin neitojen lukumäärä on 70 tai 72.

Karbalan taistelu muistuttaa juutalaisten pääsiäistä siinä, että uskonnon tärkein vuosittainen juhla on rakennettu historialliseksi ajatellun tapahtuman ympärille (juutalaisilla exodus), joista ei kuitenkaan ole nykytieteen vahvistamaa näyttöä.

Karbalan taistelu: 80 000 sotilasta vastaan 72 Husainin kannattajaa. Vanhin tunnettu maalaus Karbalan taistelusta.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d Hämeen-Anttila, Islamin käsikirja, sivut 176–177
  2. Abdullah Yusuf Ali: Imam Husayn and His Martyrdom 1005-2019. al-Ilam.org.
  3. Battle of Karbala New World Encyclopedia. 2017. New World Encyclopedia.
  4. S.V. Mir Ahmad Ali: Biography of Imam Hussain Bin Ali (AS) 2019. www.alhassanain.org/english.
  5. The Prophesied Desert of Karbala Ahlul Bayt Digital Islamic Library Project 1995-2019. Al-Islam.org.
  6. Yazid's Army at Karbala Yazid's Army at Karbala. 27.10.2012. rafed.net.
Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.