Kansainvälinen vapaaehtoistyö

Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry (KVT) on kansalaisjärjestö, joka edistää ruohonjuuritason toiminnalla rauhaa, tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja kestävää kehitystä. KVT:n kautta voi lähteä ulkomaille vapaaehtoistyöhön tai tehdä vapaaehtoistyötä Suomessa. Tämän lisäksi tarjolla on vapaaehtoistyömahdollisuuksia maahanmuuttajille ja turvapaikanhakijoille. KVT on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton järjestö.

KVT on toiminut Suomessa jo lähes 70 vuoden ajan[1] ja välittänyt tuhansia ihmisiä vapaaehtoistyöleireille ympäri maailman. KVT:n kautta voi myös lähteä pidemmälle vapaaehtoisjaksolle[2] tai osallistua toimintaan Suomessa[3]. KVT on osa kansainvälistä vapaaehtoisjärjestöä Service Civil Internationalia (SCI), jolla on 45 jäsenjärjestöä eri maissa Euroopassa, Aasiassa, Etelä- ja Pohjois-Amerikassa, Afrikassa ja Australiassa.[4]

Järjestön periaatteita ovat muun muassa vapaaehtoisuus, jossa ei tavoitella omaa taloudellista tai materiaalista etua, väkivallattomuus, ihmisoikeudet, ympäristön kunnioitus, yhteistoiminta paikallisten yhteistöjen ja henkilöiden kanssa.

KVT järjestää vuosittain Suomessa 8–14 vapaaehtoistyöleiriä, järjestää niiden ohessa globaalikasvatusaiheisia teemapäiviä sekä tarjoaa Suomessa asuville turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille vapaaehtoistyömahdollisuuksia.

KVT on Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan, Allianssin sekä Rauhanliitonjäsenjärjestö, ja mukana kansainvälisen vapaaehtoistyön KaVa-verkostossa, jonka muodostavat vapaaehtoisia ulkomaille välittävät järjestöt Allianssin nuorisovaihto, Maailmanvaihto ja KVT. KaVa-verkosto on määritellyt laatukriteerit kansainväliseen vapaaehtoistyöhön, joiden nuodattamiseen myös KVT on sitoutunut.[5]

Historiaa muokkaa

Kansainvälinen Vapaaehtoistyö syntyi toisen maailmansodan jälkeen, kun ulkomaalaiset vapaaehtoiset, erityisesti yhdysvaltalaiset kveekarit, halusivat auttaa Lapin jälleenrakentamisessa. Ensimmäiset jälleenrakennusleirit Lapin kylissä pidettiin vuosina 1945–1946, ja KVT perustettiin virallisesti 1947. Se liittyi Service Civil Internationalin (SCI) jäsenjärjestöksi vuonna 1981.

1950- ja 1960-luvut olivat toiminnan vakiintumisen ja kasvun aikaa. 1960-luvulta alkaen tarve auttaa asutustilallisia väheni, ja yhdistys- ja laitosleirit syrjäyttivät kyläleirit yleisimpänä työleirin muotona. 1980-lukua leimasi toimintatapojen, yhteistyökumppanien, ideoiden ja leirityyppien monimuotoisuus. Tuolloin järjestettiin esimerkiksi leirejä vaihtoehtoisten yhteisöjen parissa, kehitysmaatoiminta alkoi ja vuonna 1972 aloitettu pitkäaikaisvapaaehtoisten vaihto yleistyi. 1990-luvulla leirien määrä yhä kasvoi ja heikko taloudellinen tilanne näkyi leirien suosion kasvussa.

SCI:n ensimmäinen työleiri järjestettiin 1920 Ranskassa lähellä Verdunia, jossa oli käyty ensimmäisen maailmansodan verisimpiä taisteluita. Sveitsiläisen pasifistin Pierre Ceresolen ideoimalla leirillä oli mukana seitsemän eri kansallisuutta rakentamassa uusia koteja hävitettyjen tilalle ja korjaamassa muitakin sodan jälkiä.

Vaikka leirit ovat muuttaneet muotoaan ajan kuluessa, ne ovat silti säilyttäneet monia alkuperäisiä piirteitään, ja leirien tavoite on pysynyt muuttumattomana. Ensimmäisinä vuosina oli tärkeää korjata sodan aiheuttamia tuhoja, mutta jo silloin havaittiin yhdessä työskentelyn ja erilaisiin kylän tapahtumiin osallistumisen myös hälventävän kulttuurieroista johtuvia ennakkoluuloja ja oikaisevan väärinymmärryksiä.

Ruohonjuuritason toiminta rauhan, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja ympäristönsuojelun puolesta on edelleen KVT:n toiminnan ydin

Vapaaehtoistoiminnan eri muodot muokkaa

Kansainväliset työleirit muokkaa

KVT välittää suomalaisia vapaaehtoisia ulkomaisille leireille kaikkialle maailmalle. Leireille voi hakea jokainen 18 vuotta täyttänyt (tai joissain tapauksissa 16) ja yläikärajaa ei ole. Joillekin leirille voi lähteä myös koko perheen kanssa.

Kansainväliset vapaaehtoistyöleirit kestävät kymmenestä päivästä kolmeen viikkoon ja niille osallistuu viidestä kahteenkymmeneen vapaaehtoista eri maista. Leirillä tehdään vapaaehtoistyötä jonkun yleishyödyllisen projektin parissa: työ on sellaista, että se ei vaadi erityistä ammatillista osaamista, esimerkiksi rakentamista, raivaamista, helppoja korjaustöitä, puutarha- ja peltotöitä, keittiötöitä, tapahtumajärjestelyissä auttamista tai lapsille, vanhuksille tai vammaisille aktiviteettien keksimistä. Suurin osa leireistä järjestetään kesäaikaan ja vuosittain niitä järjestetään maailmanlaajuisesti yli tuhat eri puolilla maailmaa.

Kaikki leirit löytyvät leirinhakukoneesta. Sen lisäksi leireistä saa ajantasaista tietoa KVT:n internetsivuilta.

Leirit Suomessa muokkaa

 
Iloisia leiriläisiä Marttisessa 2015.

KVT järjestää vuosittain 8-14 kansainvälistä vapaaehtoistyöleiriä Suomessa. KVT etsii joka vuosi uusia yhteistyökumppaneita leirejä isännöimään. Kansainvälinen työleiri voi olla tapa toteuttaa projekti, jolle olisi muuten vaikea löytää tekijöitä: leireillä ulkomaalaiset vapaaehtoistyöntekijät esimerkiksi kitkevät luomupeltoja, korjaavat kylätiloja, auttavat festarijärjestelyissä, viettävät aikaa nuorten turvapaikanhakijoiden kanssa ja jakavat kasvisruokaa osana kansainvälistä rauhankampanjaa. Parhaimmillaan työleirit elävöittävät paikallisyhteisöjä ja luovat kohtaamismahdollisuuksia ihmisille, jotka eivät muuten tapaisi.

Leirin kesto on vähintään kymmenen päivää ja enintään kolme viikkoa. Vapaaehtoisia leirille osallistuu 6–15. Vapaaehtoiset tulevat KVT:n sisar- ja kumppanijärjestöistä. KVT järjestää leirille myös 1–2 leirinvetäjää, jotka huolehtivat ryhmänohjauksesta.

Viime vuosina leirejä on järjestetty yhdessä mm. eri kansalaisjärjestöjen, kyläyhdistysten, vammaisyhteisöjen ja kuntien kanssa. Työleirien teemoja olivat rasisminvastaisuus, vammaistyö, lapset, nuoret ja vanhukset, ympäristönsuojelu ja luomuviljely sekä kulttuuri, taide ja paikallishistoria.

Esimerkkejä kesän 2015 työtehtävistä: Äijälän perhekodissa leiriläiset osallistuivat peltotöihin ja tutustuivat kehitysvammaisten asukkaiden arkeen Keski-Suomessa, Herttoniemen osuuskunnan biodynaamisella tilalla KVT:n vapaaehtoiset osallistuivat peltotöihin Vantaalla, Aseistakieltäytyjäliiton Food Not Bombs -leirillä kasvisruoan valmistamista lahjoituksina saaduista tarvikkeista ja sen jako julkisilla paikoilla Helsingissä, Säpin majakkasaarella kunnostettiin majakanvartijan taloa ja siistittiin saaren ympäristöä, Marttisen nuorisokeskuksessa vapaaehtoiset siistivät piha-alueita sekä suunnittelivat aktiviteetin Virtain Perinnekylän juhannusmarkkinoille, Saaristomeren kansallispuistossa niitettiin heinää useammalla eri saarella ja opittiin alueen luonnonsuojelutyöstä, Osuuskunta Juurikkaan omistamalla Sokerikulman tilalla perustettiin kasvimaata ja tutustuttiin osuuskuntaa pyörittävän taideyhteisön toimintaan ja Vänön saarella siistittiin piha-alueita ja erityisesti saaren vanhan kappelin ympäristöä.

Pitkäaikaisvapaaehtoistyö muokkaa

KVT:n kautta voi lähteä vapaaehtoistyöhön ulkomaille 1–12 kuukaudeksi. KVT:n vapaaehtoiset tekevät työtä sisar- ja kumppanijärjestöjen yleishyödyllisissä ruohonjuurirason hankkeissa. Vapaaehtoisella on mahdollisuus perehtyä syvällisesti tekemäänsä työhön ja paikallisen yhteisön kulttuuriin, sillä vapaaehtoinen on usein ainoa ulkomaalainen valitsemassaan työkohteessa. Tehtävät eivät yleensä vaadi erityistä ammatillista osaamista, vaan tärkeintä on itsenäisyys, vastuuntuntoisuus ja realistinen asenne. Vapaaehtoistyöpaikkoja on tarjolla eniten Aasiassa, Euroopassa, Afrikassa ja Yhdysvalloissa.

Talous muokkaa

Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[6]:

  • 2018: 78 000 €
  • 2017: 75 000 €
  • 2016: 70 000 €
  • 2015: 65 300 €
  • 2014: 65 430 €
  • 2013: 66 000 €
  • 2012: 66 000 €

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kansainvälinen vapaaehtoistyö.