Kanopos (kaupunki)
Kanopos (m.kreik. Κάνωπος, Kanōpos, lat. Canopus tai Canobus) eli Pekuat (egypt. Pr-gwt) tai Genp (egypt. Gnp) oli kaupunki muinaisessa Egyptissä. Se sijaitsi Ala-Egyptissä eli Niilin suistossa ja kuului Gynaikopoliteen nomokseen.[1][2][3][4][5]
| Kanopos | |
|---|---|
| Κάνωπος | |
| Sijainti | |
  Kanopos |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Egypti |
| Paikkakunta | Abuqir (Abu Qir), Al-Iskandariyya |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Valtakunta |
muinaisen Egyptin dynastiat Ptolemaiosten valtakunta Rooman valtakunta Bysantin valtakunta |
| Alue | Gynaikopolites, Delta, Egypti |
| Aiheesta muualla | |
Maantiede muokkaa
Kanopoksen kaupunki sijaitsi Niilin läntisimmän suuhaaran suussa. Suuhaara sai tästä nimen Kanopoksen suuhaara. Lähellä sijaitsi myös Kanopoksen kanava. Aleksandrian perustamisen jälkeen Kanopos sijaitsi siitä noin 120 stadioninmittaa eli noin 21 kilometriä itään.[1]
Antiikin aikaiset maantieteilijät sijoittivat Aasian ja Afrikan rajan Kanopoksen kohdalle, siinä missä nykyisin se sijoitetaan idemmäksi Suezin kanavan kohdalle.[1][6]
Historia muokkaa
Kanopos oli aina Aleksandrian perustamiseen saakka Niilin suiston tärkein satama. Kreikkalaisessa mytologiassa kaupunki sai nimensä Menelaoksen perämiehestä Kanopoksesta, joka kuoli ja haudattiin kaupungin paikalle kreikkalaisten palatessa Troijan sodasta. Todennäköisemmin nimi oli kuitenkin peräisin egyptiläisestä Kanopos (Kanobos) -jumalasta.[1][7]
Kanopos kuului Gynaikopoliteen[4] nomokseen, tosin se mainitaan myös Meteliteen/Menelaiteen nomoksen pääkaupunkina.[1][4] Satamakaupunkina Kanopoksessa oli paljon merimiehiä ja ulkomaalaisia, ja sen väestö oli sekoitus egyptiläisiä ja kreikkalaisia. Se tunnettiin lukuisista erilaisista uskonnollisista juhlistaan, löyhästä moraalistaan sekä punaisesta hennaväristään, joka oli suosittua itämaiden naisten parissa kynsien maalaamiseen. Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Kanōbitēs (Κανωβίτης).[1]
Kanopos taantui Aleksandrian perustamisen jälkeen, ja esiintyy historiassa vain harvoin enää kristillisen ajan koitettua.[1] Se oli kuitenkin varhaisella kristillisellä kaudella Aleksandrian metropoliitan alainen piispanistuin. Nykyisin se on katolisen kirkon titulaaripiispan istuin (Canopus, Canopitanus).[8]
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Kanopoksesta on löydetty joitakin jäänteitä. Kirjallisten lähteiden perusteella kaupungissa oli Zeus-Kanopokselle omistettu temppeli, jota kunnioittivat yhtä lailla egyptiläiset kuin kreikkalaisetkin. Siellä oli myös Serapeion eli Serapiksen pyhäkkö, jossa toimi tämän oraakkeli.[1][9]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Canobus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Canopus Pleiades. Viitattu 19.10.2020.
- ↑ Canopus (Egypt) 81 Abu Qir - Κάνωβος ToposText. Viitattu 19.10.2020.
- ↑ a b c Kanopos (Abuqir) Trismegistos. Viitattu 19.10.2020.
- ↑ Quintilianus: Puhujan kasvatus (Institutio oratoria) 1.5.13; Herodotos: Historiateos 2.15, 97, 113; Strabon: Geografika 16 s. 666, 17 s. 800–; Pseudo-Skylaks: Periplus s. 44, 51; Pomponius Mela: De situ orbis 2.7.6; Eustathios: Ad Dionysium periegetem 5.13; Aiskhylos: Turvananojat (Supplices) 312; Aulus Hirtius: (”Julius Caesar”): De bello Alexandrino 25; Vergilius: Georgica 4.287; Juvenalis: Satiirit 6.84, 15.46; Seneca: Kirjeet (Epist.) 51; Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 2.60; Ammianus Marcellinus: Res gestae 22.41.
- ↑ Pseudo-Skylaks: Periplus; Konon: Diegeseis (Narrationes) 8; Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.34; Schol. in Dict. Cretens. 6.4.
- ↑ Vrt. Nikandros: Theriaka 312.
- ↑ Canopus Catholic Hierarchy. Viitattu 22.2.2021.
- ↑ Plutarkhos: Isikisestä ja Osiriksesta 27.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kanopos Wikimedia Commonsissa
