Kõvera järv
Kõvera järv (myös Kõvera Väikejärv, Mustajärv, Orava Kõverjärv)[2] on Virossa Võrumaalla Võrun kunnassa Kõveran ja Riihoran kylissä sijaitseva järvi.[1][2]
| Kõvera järv | |
|---|---|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Võrumaa |
| Kunnat | Võrun kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Mädajõen valuma-alue |
| Laskuoja | Varsaoja Mädajõgeen |
| Järvinumero | VEE2130100 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 56 m mpy. [1] |
| Rantaviiva | 2,236 km [1] |
| Pinta-ala | 12,1 ha [1] |
| Tilavuus | 0,00071 km³ [1] |
| Keskisyvyys | 6,4 m [1] |
| Suurin syvyys | 15 m [1] |
| Valuma-alue | 2,3 km² [1] |
| Saaria | ei saaria |
 Kõvera järv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa muokkaa
Järven pinta-ala on 12,1 hehtaaria ja se on 900 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Se sijaitsee metsäalueella Kõveran kulmakunnalla, jonka länsipuolella kohoaa Tornimägi. Järven keskisyvyys on saatu luotaamalla 6,4 metriä ja järven suurin syvyys on 15 metriä. Sen tilavuudeksi on arvioitu 0,000710 kuutiokilometriä eli 0,710 miljoonaa kuutiometriä. Järven rantaviivan pituus on 2,2 kilometriä ja sen rannat ovat pääasiassa metsämaata. Alle sadan metrin päässä sijaitsee Väikujärv ja noin 300 metrin päässä on pieni Tahojärv.[1][2]
Järven ekologia ja luontoarvoja muokkaa
Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 4) mukaan veden kovuuden osalta pehmeävetinen järvi, jonka vedenväri on tumma (vir. pehme- ja tumedaveeline järv). Järvi luokitellaan limnologisesti asidotrofiseksi järveksi, jonka vesi on samanaikaisesti sekä humuspitoista että mineraalipitoista (vir. atsidotroofne tai mineraalmaa huumustoiteline, AT).[2]
Järven rannat ovat pohjastaan kovia ja ne ovat paikoin sora- tai hiekkapohjaa. Syvemmällä on vallitsevana mutapohja. Vedenväri vaihtelee kellertävän ruskeasta punertavan ruskeaan ja sen näkösyvyys on 0,5–2,6 metriä. Järvi on niin syvä, että sen vesi on kesäisin ja talvisin lämpötilakerrostunutta. Vuonna 1974 tehdyn vesikasvillisuuden inventoinnin mukaan järvessä kasvaa 18 eri vesikasvilajia. Silmämääräisesti vallitseva on siimapalpakkokasvustot ja rannan tuntumasta löytää erityisesti katkeravesirikkoa. Järvestä tavataan muutama kalalaji, joista yleisiä ovat hauki, ahven, särki, sorva ja ruutana. Järvellä esiintyy myös euroopanmajava.[3]
Vesistösuhteita muokkaa
Järvi kuuluu Võhandu jõen valuma-alueeseen, jossa sen 15 kilometriä pitkä laskuoja Varsaoja on Mädajõen sivuhaara, joka on puolestaan Võhandu jõen sivujoki. Järveen ei ole johdettu ympäristöstään ojia ja järvi on laskuojansa Varsaojan lähdejärvi. Järven valuma-alueen laajuus on 2,3 neliökilometriä. Järven vesi viipyy järvessä laskennallisesti noin vuoden. Varsaojan keskijuoksua kutsutaan myös Suurkraaviksi ja alajuoksua myös Tandsaojaksi. Varsojan toinen yleisesti käytetty nimi on Selise peakraav. Varsaoja yhtyy Mädajõgeen yhdeksän kilometriä ennen Võhandu jõen yhtymäkohtaa. Võhandu jõgi laskee Kuumajärveen, joka on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j Keskkonnaregister: Kõvera järv (vee2130100) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 3.3.2017. (viroksi)
- ↑ a b c d Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 3.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kõvera järv (Kõverjärv, Orava Kõverjärv), kalapeedia.ee, viitattu 26.9.2020