Avaa päävalikko

Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos

Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos (JYFL) on yksi Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan neljästä laitoksesta. Fysiikan laitoksen tutkimuksen ja koulutuksen pääalueet ovat ydin- ja kiihdytinpohjainen fysiikka, materiaalifysiikka, hiukkasfysiikka sekä fysiikan opetus ja opettajien koulutus. Laitoksen johtajana toimii professori Markku Kataja.[2]

Jyväskylän yliopiston
fysiikan laitos
Rahoitus 14,9 miljoonaa euroa (2014)[1]
Henkilökunta 190[1]
Opiskelijoita 460[1]
Jatko-opiskelijoita 90
Sijainti Jyväskylä, Suomi (62.229691°N, 025.740869°E)
Osoite Survontie 9
Kampus Ylistönrinne
Sivusto www.jyu.fi/fysiikka
JYFL sijaitsee Ylistönrinteellä Jyväsjärven rannalla, vastapäätä Mattilanniemen kampusta.
Fysiikan laitoksen sisäänkäynti.

Opiskelijoita laitoksella on noin 550 ja laitokselta valmistuu vuodessa noin 35 maisteria ja 15 tohtoria.

OpiskeluMuokkaa

Fysiikan alalla voi Jyväskylän yliopistossa suorittaa luonnontieteiden kandidaatin (alempi korkeakoulututkinto) ja filosofian maisterin (ylempi korkeakoulututkinto) tutkinnot sekä filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin jatkotutkinnot. Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvat opinnot voidaan suorittaa kolmessa vuodessa, ja ne muodostavat pohjan maisteriopinnoille, jotka voidaan suorittaa kahdessa vuodessa. Kandidaatin tutkinnon pääaine on fysiikka. Maisterin tutkinnon pääaine on fysiikka, soveltava fysiikka tai teoreettinen fysiikka. Fysiikan opettajan maisterin tutkinnon pääaine on fysiikka.

TutkimusMuokkaa

JYFL harjoittaa kokeellista ja teoreettista perustutkimusta sekä perustutkimusta soveltavaa tutkimusta. Laitoksen tutkimusta tehdään kolmella pääalalla:[3]

Materiaalifysiikan tutkimusta tehdään Nanoscience Center -tutkimuskeskuksessa (NSC), jossa on välineistöä nanorakenteiden valmistamiseen ja karakterisointiin: puhdastila, häiriösuojatut mittaushuoneet, laserlaboratoriot sekä virus- ja soluviljelytiloja.[14] Suomen Akatemia on nimennyt Aalto-yliopiston matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien tutkimusta tekevän fysiikan yksikön huippututkimusyksiköksi vuosiksi 2012–2017.[15] Yksiköllä on toimintaa myös Jyväskylän yliopistossa.[16]

Ydin- ja kiihdytinfysiikan yksikkö koostuu kahdeksasta tutkimusryhmästä.[9] Yksikössä harjoitetaan teoreettista tutkimusta ydinmalleista ja heikosta vuorovaikutuksesta. Pääosassa tässä yksikössä kuitenkin on fysiikan laitoksen oma iso syklotroni ja pienemmät hiukkaskiihdyttimet, joiden avulla tehdään materiaalitutkimusta, säteilykestävyysmittauksia ja valmistetaan lääketieteellisiä isotooppeja. Suomen Akatemia nimesi laitoksen ydin- ja kiihdytinpohjaisen fysiikan yksikön huippututkimusyksiköksi vuosiksi 2006–2011.[17] Yksikkö jatkoi huippututkimusyksikkönä myös vuosina 2012–2017.[18] Kiihdytinlaboratorio on koko matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kallein yksittäinen projekti.

Hiukkasfysiikan yksikköön kuuluu neljä tutkimusryhmää.[12] Yksikössä tehdään mm. teoreettista tutkimusta subatomisista ilmiöistä. Hiukkasista mielenkiinnon kohteena ovat esimerkiksi neutriinot.[19] Kosmologian tutkimusryhmä selvittää varhaisen maailmankaikkeuden ja aika-paikka -avaruuden rakennetta.[12] Kvanttiväridynamiikan tutkimus tarkastelee gluonien ja kvarkkien vuorovaikutusta sekä kvarkkigluoniplasman ominaisuuksia.[12] Osa hiukkasfysiikan yksikön tutkimuksesta tapahtuu Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN:in LHC-hiukkaskiihdyttimen avulla tehtävässä Alice-kokeessa.[12] Yksikkö tekee yhteistyötä myös Fysiikan tutkimuslaitoksen (HIP) kanssa.[12]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Annual Report 2014 (sivu 6) Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Viitattu 25.11.2015
  2. Johtajien työnjako Fysiikan laitos, JY. Viitattu 23.5.2018.
  3. a b Fysiikan laitoksen tutkimus Fysiikan laitos, JY. Viitattu 23.5.2018.
  4. Materiaalien rakenne Fysiikan laitos, JY. Viitattu 23.5.2018.
  5. a b Ko­keel­li­nen na­no­fy­siik­ka ja na­no­tekno­lo­gia Fysiikan laitos, JY. Viitattu 23.5.2018.
  6. Teoreettinen ja laskennallinen nanotiede Fysiikan laitos, JY. Viitattu 23.5.2018.
  7. Experimental, theoretical and computational nanoscience Fysiikan laitos, JY. Viitattu 23.5.2018. (englanniksi)
  8. Ko­keel­li­nen, las­ken­nal­li­nen ja teo­reet­ti­nen na­no­fy­siik­ka ja na­no­tekno­lo­gia Fysiikan laitos, JY. Viitattu 23.5.2018.
  9. a b c d Ydin- ja kiihdytinpohjainen fysiikka Fysiikan laitos, JY. Viitattu 23.5.2018.
  10. Materiaalifysiikka Fysiikan laitos, JY. Viitattu 23.5.2018.
  11. a b Kaupallisista sovelluksista vastaava ryhmä Fysiikan laitos, JY. Viitattu 23.5.2018.
  12. a b c d e f g Hiukkasfysiikka Fysiikan laitos, JY. Viitattu 23.5.2018.
  13. Research interests in our research group Fysiikan laitos, JY. Viitattu 23.5.2018. (englanniksi)
  14. Nanoscience Center – Tutkimus JYU.
  15. Huippuyksiköt 2012-2017 Suomen Akatemia, 10.6.2014. Viitattu 25.11.2015.
  16. Yhteystiedot Aalto-yliopisto, 26.5.2014. Viitattu 25.11.2015.
  17. Kansallinen tutkimuksen huippuyksikköohjelma 2006–2011 (pdf) (sivu 8) 2006. Suomen Akatemia. Viitattu 25.11.2015.
  18. Tieteen huipulla (pdf) (sivu 32) 2012. Suomen Akatemia. Viitattu 25.11.2015.
  19. Neutriinofysiikka Fysiikan laitos, JY. Viitattu 23.5.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa