Jonas Rannila

suomalainen kapellimestari ja kuoronjohtaja

Jonas Rannila (s. 22. heinäkuuta 1989 Helsinki) on suomalainen kapellimestari ja kuoronjohtaja. Hän toimii Helsingin filharmonisen kuoron ja mieskuoro Manifestumin taiteellisena johtajana.[1][2][3] Rannila aloitti Uuno Klami -seuran puheenjohtajana syksyllä 2020.[4] Rannila toimi Uuno Klami -seuran puheenjohtajana myös vuosina 2021 ja 2022.

Jonas Rannila valmistui joulukuussa 2017 musiikin maisteriksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta, pääaineenaan kuoronjohto. Hän on opiskellut orkesterin- ja kuoronjohtoa myös Leipzigissa sekä tutkinut oopperateoksia Rooman Villa Lantessa. Rannila on kysytty kapellimestari eri oopperatuotannoissa ja on johtanut lukuisien suomalaisten oopperoiden kantaesityksiä, muun muassa Mannerheim (Tuomas Kantelinen, Ilmajoen musiikkijuhlat), Aino Ackté (Ilkka Kuusisto, Ilmajoen musiikkijuhlat, Savonlinna ja Helsinki), Lusia Rusintytär (Juha T. Koskinen, Oulunsalo soi ja Helsingin juhlaviikot) ja Himmerrä ja Valo (Heta Aho, Musica nova Helsinki). Muita Rannilan johtamia teoksia ovat muun muassa Bernsteinin Candide-operetti, Benjamin Brittenin Lukretian raiskaus, Mozartin Don Giovanni ja Taikahuilu, Puccinin Le Villi, Straussin Ariadne auf Naxos, Rossinin Sevillan parturi, Joseph Haydnin Il mondo della luna sekä Humperdinckin Hannu ja Kerttu. Rannilan keskeiseen ohjelmistoon kuuluvat myös keskeisimmät suurkuoroteokset.[3]

Rannila työskentelee säännöllisesti Savonlinnan oopperajuhlilla ja Tampereen oopperassa ja on työskennellyt myös Kuninkaantien muusikoiden kapellimestarina, Opera Cava -festivaalilla 2005–2008 sekä Opera Pienon produktioissa 2005–2010. Rannila lauloi Cantores Minores -poikakuorossa 2000–2012 ja toimi myös poikasopraanosolistina Kansallisoopperassa.[5]

Rannilan kapellimestariopettajia ovat olleet Roland Börger, Leif Segerstam, Florian Ludwig ja Barbara Rucha. Kuoronjohtoa Rannila on opiskellut Matti Hyökin, Nils Schweckendiekin ja Erik-Olof Söderströmin johdolla. Laaja-alaista musiikinopiskelua ovat tukeneet myös pianon, oboen ja alttoviulun soitto sekä klassisen laulun opinnot.[6]

Richard Wagner -kulttuuriyhdistys valitsi Rannilan vuoden 2012 Bayreuth-stipendiaatikseen. Pro Musica -säätiö, Svenska kulturfonden, Taike sekä Salzburgin musiikkijuhlien ystävät Suomessa ry ovat tukeneet Rannilan taiteellista toimintaa. EU:n rahoittama Ulysses Network Platform valitsi Jonas Rannilan jäsenekseen vuonna 2016.[6]

Nuorten miesten epäasiallinen kohtelu

muokkaa

Kesäkuussa 2024 Rannila ilmoitti olevansa Long Play -julkaisun jutussa ”Muusikon paradoksi” mainittu merkittävää uraa tekevä klassisen musiikin ammattilainen, joka on merkittävässä valta-asemassa syyllistynyt vallan väärinkäyttöön. Median mukaan toiminta on ollut myös seksuaalista ja siihen on liittynyt muun muassa videoiden esittelyä.[7]

Rannilan kapellimestarisopimus Suomen Kansallisoopperan kanssa purettiin näiden epäilyjen vuoksi.[8] Rannila toimi Opera Boxin kapellimestarina ja musiikillisena johtajana, mutta yhteistyö päätettiin samasta syystä. Myös Tampereen Teatteri ilmoitti, ettei Rannila jatka syyskaudelle 2024 valmisteltavan Taru sormusten herrasta -produktion kapellimestarina.[9] Rannila ja Pori Sinfonietta purkivat sopimuksen, jonka perusteella Rannilan oli määrä aloittaa orkesterin ylikapellimestarina syksyllä 2024[10].

Lähteet

muokkaa