Juha T. Koskinen

suomalainen säveltäjä

Juha T. Koskinen (s. 26. lokakuuta 1972 Espoo)[1] on suomalainen konserttimusiikin säveltäjä. Tyylilajiltaan Koskinen lukeutuu modernisteihin.

Koskinen opiskeli sävellystä Sibelius-Akatemiassa 1990–1998 opettajinaan Kalevi Aho, Anders Eliasson, Paavo Heininen ja Kaija Saariaho. Musiikin maisteriksi hän valmistui 2008. Koskinen opiskeli myös Lyonin National Supérieur de Musique -konservatoriossa 1996–1997 opettajinaan Philippe Manoury, Gilbert Amy ja Philippe Schoeller sekä 1997–1998 Académie européenne de Musique -oppilaitoksessa Pariisissa Philippe Manouryn johdolla. Sävellyksen mestarikursseilla Koskisen opettajia ovat olleet Franco Donatoni, Ivan Fedele, Magnus Lindberg, Kaija Saariaho, Jouni Kaipainen ja York Höller. Koskinen osallistui sävellyksen ja tietokonemusiikin kurssille IRCAMissa 1999–2000.[1]

Musiikki muokkaa

Juha T. Koskisen tuotanto sisältää kuusi oopperaa, yhden sinfonian sekä useita kamarimusiikki- ja soolosoitinteoksia. Yleisradion tilaustöitä ovat olleet yhtiön 75-vuotisjuhlia varten tehty Hehkuva graniitti (2001) sekä 2008 kantaesitetty ensimmäinen sinfonia.[1] Fennica Gehrman on julkaissut häneltä neljä jousikvartettoa.[2]

Koskisen musiikille on tyypillistä värien ja soitinmaailmojen etsintä sekä ajan ja liikkeen kontrapunktin tutkiminen. Koskisen tuotantoa leimaa syvällisyys ja harkitsevuus. Joskus hänen musiikkiaan kuvaa myös pyrkimys epätavallisiin esitysratkaisuihin ja poikkitaiteellisiin kokeiluihin.[1] Viime vuosina Koskisen musiikille ominainen piirre on ollut japanilaisen perinteisen musiikin ja kulttuurin vaikutus, ja hän on säveltänyt monta teosta jossa japanilaiset soittimet ja esiintyjät (esim. koto ja shomyo-laulu) yhdistyvät länsimaiseen soittimistoon; Japanissa Koskinen on viettänyt aikaa mm. vierailevana sävellyksen professorina Aichin taideyliopistossa vuodesta 2016.[3]

Näyttämöteokset muokkaa

Jo säveltäjän uran alussa oopperaa on pidetty "Koskiselle tyypillisimpänä lajina".[4] Ooppera Skaala on tuottanut Koskiselta monta näyttämöteosta 90-luvusta lähtien: Velhosiskot (1996), Eukko – pidättekö vainajista? Kansallisoopperan Alminsalissa (2000)[5], Brunelda – Amerikan sydän Kaapelitehtaalla (2002)[6] ja Yukio Mishiman samannimiseen näytelmään perustuva Madame de Sade (Aix-en-Provencen oopperafestivaalilla 1998, uusittu Ooppera Skaalan versio Kulttuuritehdas Korjaamolla 2010[7]).

Helsingin juhlaviikoilla 2015 sai kantaesityksensä kamariooppera Lusia Rusintytär, joka perustuu aitoon 1700-luvun noitaoikeudenkäyntiin.[8] Musica Nova festivaalilla 2019 La Chambre aux échos -yhtye esitti Kansallisoopperan Alminsalissa Violences -musiikkiteatterikokonaisuuden, johon kuului Koskisen näyttämöteos Ophelia/Tiefsee näyttelijälle, alttoviululle ja orkesterille – libretisti-ohjaaja Aleksi Barrièren luotsaamaa kokonaisuutta on sanottu "yhdeksi festivaalin vaikutusvaltaisemmiksi kokemuksiksi"[9]. Barrièren kanssa Koskinen valmistaa uutta Nō-näytelmään perustuvaa oopperaa, jonka libretistinä toimii Selja Ahava.[10]

Muita Koskisen näyttämöteoksia ovat kohtaus berliinilaisen Novoflot-yhtyeen kollektiiviseen Kommander Kobayashi -oopperaan (2005)[11] ja Jean-Philippe Rameau'n Les Boréades -oopperaa täydentävä tanssimusiikki periodisoittimille ja elektroniikalle (Superborea, 2017)[12].

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Jan Lehtola: Juha T Koskinen 2011. Urkuprojekti, Metropolia-ammattikorkeakoulu. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 2.7.2013.
  2. Koskinen, Juha T. – Fennica Gehrman fennicagehrman.fi. Viitattu 18.2.2024.
  3. Säveltäjä hurahti japanilaisuuteen | Rondo Classic rondo.fi. Viitattu 18.2.2024.
  4. White, John D. (ed.): ”New music of Finland, by Kimmo Korhonen”, New Music of the Nordic Countries. Pendragon Press, 2002.
  5. HELSINKI 2000, MUSICA NOVA | Oopperaa oppii tekemällä Helsingin Sanomat. 4.3.2000. Viitattu 18.2.2024.
  6. AUIMONEN: Leikitään avantgardistia Helsingin Sanomat. 10.11.2002. Viitattu 18.2.2024.
  7. Ooppera | Hienostuneesti De Sadesta Helsingin Sanomat. 13.8.2010. Viitattu 18.2.2024.
  8. Arvio | Loitsuperinne elää Lusia Rusintyttäressä Helsingin Sanomat. 25.8.2015. Viitattu 18.2.2024.
  9. Crossing the ocean - Musica nova Helsinki 2019 FMQ. 14.2.2019. Viitattu 18.2.2024. (englanniksi)
  10. Dialogues with Noh theatre – Experiences of a stage director FMQ. 9.2.2024. Viitattu 18.2.2024. (englanniksi)
  11. Novoflot: Kommander Kobayashi novoflot.de. Viitattu 18.2.2024. (englanniksi)
  12. Konserttiarvostelu | Myrsky riepottaa ihmistä barokkioopperan uudelleentulkinnassa Helsingin Sanomat. 10.11.2017. Viitattu 18.2.2024.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä säveltäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.