Avaa päävalikko
Tämä artikkeli käsittelee kylää Jalasjärvellä. Sukunimestä katso Jokipii (sukunimi).

Jokipii on kylä Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla entisen Jalasjärven kunnan alueella. Se sijaitsee Jalasjärven pohjoisrannalla järvestä kohti Kyrönjokea lähtevän Jalasjoen itäpuolella ja Helsingistä Vaasaan vievän valtatie 3:n varrella. Länsi-itäsuunnassa Jokipiin läpi kulkee Tokerotie eli seututie 672 Kauhajoelta Alavudelle.

Jokipii
Näkymä Jokipiihin Suupohjantieltä, etualalla tulviva Jalasjoki. Kuva otettu heinäkuussa 2012.
Näkymä Jokipiihin Suupohjantieltä, etualalla tulviva Jalasjoki. Kuva otettu heinäkuussa 2012.

Jokipii

Koordinaatit: 62°31.104′N, 22°41.051′E

Valtio Suomi
Maakunta Etelä-Pohjanmaa
Kunta Kurikka
Väkiluku (31.12.2011)  ([1]) 309
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
















Jokipii sijaitsee Jalasjärven keskustasta luoteeseen.

Nimi Jokipii tarkoittaa joessa olevaa saarta.[2] Jalasjärven etelärannalla sijaitsevat Kanto ja Kannonkylä, jota kautta voi järven kiertää myötäpäivään. Jokipiin keskusta on Jalasjoen länsipuolella, ja joen itäpuolella on sillä kohtaa Petäyskylä ja pohjoisempana Ahonkylä. Pienempiä kyläksi sanottuja alueella ovat Pruukinkylä, Ponsikylä, Yrttikylä, Rantalanmaa, Larvamaa ja Frankinloukko. Korkeita kohtia Jokipiissä ovat Ponsivuori (160 m), Lapiovuori (120 m) ja Hyynyvuori (118 m merenpinnasta).[3]

Jokipii on Urho Viljanmaa Oy:n nahka-ja kenkätehtaan (nyk. Ejendals Suomi Oy) perustalle kehittynyt 309 asukkaan (31.12.2011) taajama. Jokipiin-Ahonkylän alueella on yhteensä noin 930 asukasta.[2][1] Jalasjärven keskustaan on matkaa noin viisi kilometriä, Seinäjoelle ja Kauhajoelle noin 30 kilometriä ja Kurikkaan noin 20 kilometriä.

Kylässä toimii vuonna 1920 perustettu Metsolan koulu. Siihen vuonna 2010 yhdistetty Harrin koulu[4] aloitti Jokipiin keskustassa jo vuonna 1904, ja muita kouluja Jokipiissä olivat aiemmin Ahon (1924–1992) ja Kannon (1921–1966) koulut.[5] Jokipiissä toimi Jalasjärven kunnan sivukirjasto vuodesta 1946 vuoteen 1994, josta lähtien se on korvattu kirjastoautolla.[6]

Sisällysluettelo

ElinkeinotMuokkaa

Maatalous on tärkeä elinkeino Jokipii-Ahonkylän alueella. Ejendalsin Jalas-kenkätehtaan lisäksi toinen teollisuustyönantaja kylässä on Jokipiin Pellava Oy, joka on toiminut vuodesta 1920 alkaen.

NähtävyyksiäMuokkaa

Kosken ylitse menee puinen vaijereilla vahvistettu kevyenliikenteen riippusilta Jokipiin Pellavan takana. Tehtaan takaosissa näkyvät punatiiliset myllyn ja brittiläisellä höyrykoneella käyneen sähkövoimalaitoksen rakennukset. Jokipiissä on ollut vanha jo 1915 valmistunut ”Wanha silta”, joka on kuitenkin purettu keväällä 2017. Kurikan kaupunki rakennuttaa tilalle uuden sillan, jonka on tarkoitus olla valmis lokakuussa 2017.

Valtatie 19:n risteykseen luoteessa valtatie 3:n varrelle näkyy korkea roottoriltaan kolmilapainen tuulivoimala. Se on teholtaan 0,2 MW.[7]

 
Jokipiin silta ja Valakiamylly 1920-luvulla.

HistoriaaMuokkaa

Jokipiin, Kannon ja Kivistön kylät ovat Jalasjärven vanhinta asutusta. Jalasjärven ympäriltä on tehty kivikautisia löytöjä ihmisasumuksista, ja kirjallisia dokumentteja asutuksesta on 1500-luvulta saakka. Asutus on ilmeisesti levinnyt Hämeestä päin, koska alueen tiedetään olleen lempääläisten kalastusaluetta. 1600-luvulla kylässä tiedetään olleen maatilat nimeltä Jokipii, Kanto, Kivistö, Petäys, Harri ja Kuha, 1700-luvulla mainitaan lisäksi Ponsiluoma ja Lapiolahti sekä Yli- ja Ala-Jokipiin tiloista lohkotut Pihlajamaa ja Keski-Jokipii. 1800-luvulla näistä tiloista lohkottiin yhä enemmän uusia tiloja, joiden nimistä tuli myös omistajiensa uusia sukunimiä.[8]

Jokipiin ja läheisen Luopajärven kylien kyläkokouksista on säilynyt poikkeuksellisen tarkkoja pöytäkirjoja, joiden perusteella on kyetty tutkimaan 1700-luvun puolivälistä läpi 1800-luvun harjoitettua paikallishallintomallia, oltermannilaitosta.[9]

Jokipiin teollistumisen ensimmäinen vaihe olivat vesivoimalla toimivat jauhomyllyt, joita Pettuluoman varressa on ollut kahdeksan.[10] Niistä pystyssä on enää kylätoimikunnan kunnostama Pettumylly.[11] Ensimmäinen höyryvoimalla toiminut mylly oli Tuomas Siltasen 1876 perustama Valakiamylly Jokipiin sillan luona. Kolmen kiviparin höyrymyllyn yhteyteen perustettiin myös raamisaha. Laitoksessa oli myös pieni generaattori, jolla saatiin kylän ensimmäiset sähkövalot muutamiin lähitaloihin. Valakiamyllyllä oli myöhemmin monia omistajia, kunnes sen toiminta loppui 1932.[12]

Vuonna 1889 perustettiin Jokipiin Yhtiömeijeri, joka kuitenkin tuhoutui tulipalossa viittä vuotta myöhemmin. Heti rakennettiin uusi, johon pian yhdistettiin muiden kylien pieniä meijereitä ja syntyi Jalasjärven Osuusmeijeri, joka toimi Jokipiissä vuoteen 1990 asti. Vuonna 1929 perustettiin osuusmeijerin tiloihin Jokipiin Osuuskassa, joka yhdistyi 1944 Ilvesjoen ja Keskikylän osuuskassojen kanssa Jalasjärven Osuuskassaksi ja muutti kirkonkylään. 1920-luvulla Oppaan talossa oli Atlas-liikepankin konttori.[13]

PettuluomaMuokkaa

Pettuluomalle perustettiin rautaruukki Petäyksen talon Gabriel Korsbergin maille vaasalaisen kauppiaan Abraham Falanderin rahoituksella tiettävästi vuonna 1794. Järvimalmia saatiin Jalasjärven Ahtahaisen koskesta. Vuonna 1798 aloitettiin Östermyran rautaruukkia Seinäjoella. Petäyksen ruukin toiminta loppui, kun Östermyran rautaruukki aloitti toimintansa.[14]

Myöhemmin Pettuluomassa on toiminut myös saha ja viimeksi mylly. Pettuluoman ympäristö on kunnostettu ja siellä ovat nykyäänkin nähtävissä myllyn rakennukset, myllyä lammen rannalla pyörittänyt vesiputous. Lammen ympärillä on vanhanaikainen suurehko puinen keinu. joka on nyttemmin purettu.

Tunnettuja asukkaitaMuokkaa

Jokipiistä on kotoisin urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi.[15] Säveltäjä Oskar Merikannon isä, ylikonduktööri Frans Ferdinand Ala-Kanto oli syntynyt Jokipiissä. Vuosina 1943–1948 kylässä asui taidemaalari Mauno Markkula.[16]

Jokipiistä on lähtöisin myös monta pappia, kuten laulajanakin tunnettu Aulis Alanko (1932–), Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa työskennellyt rovasti Heimo Kuoppamäki (1910–1989), kirjailijanakin tuotteliaat Eemil Ponsimaa (1894–1967) ja Johannes Wirtanen (1898–1959) sekä Sikkimissä Suomen Vapaakirkon lähetyspastorina toiminut ja 1928 Kanadaan muuttanut Juho Yrttimaa (1889–1966).[17]

JärjestöjäMuokkaa

Jokipiin Nuorisoseura on perustettu 1922[18] ja sen toiminta keskittyy Jokipiin nuorisoseurantalo Alaseen. Kylässä toimii myös Jokipiin-Ahon kyläyhdistys ry, Jokipiin maa- ja kotitalousseura sekä metsästysseurat Alapään eränkävijät ja AHK:n metsästysyhtymä.[19]

Jokipiissä ja laajemminkin Jalasjärvellä ja Kurikassa toimii Zetorinki ry, joka on rekisteröity Kurikkaan ja jonka jäsenillä on 70 vanhaa Zetor-traktoria. Joissain yhteyksissä vanhoja Zetoreita voi nähdä liikenteessä huvitarkoituksissa.

Jokipiin MaalaismarkkinatMuokkaa

Jokipiissä on jo usean vuoden ajan järjestetty Maalaismarkkinoita. Ensimmäisen kerran Maalaismarkkinat järjestettiin vuonna 2011, muutamien innokkaiden vanhojen koneiden harrastajien ehdotuksesta. Vuonna 2016 Maalasimarkkinat järjestettiin jo kuudennen kerran. Maalasimarkkinoiden järjestämisen on alusta asti hoitanut kylän yhdistykset mm. kyläyhdistys ja nuorisoseura.[20] Vuonna 2017 markkinat järjestetään pienimuotoisempana kylän siltaremontin vuoksi.

LähteetMuokkaa

  • Vierikko, Virve ym.: Jokipii: kirja kotikylästämme. Jalasjärvi: Jokipiin kylän kirjatoimikunta, 1996. ISBN 952-90-8024-7.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2011 8.2.2013. Tilastokeskus. Viitattu 22.3.2013.
  2. a b Jokipii, Jalasjärven kylät. Viitattu 11.11.2015.
  3. Vierikko ym. 1996, s. 12.
  4. Jalasjärvi lakkautti kolme kyläkouluaan, Yle Pohjanmaa 16.4.2010. Viitattu 11.11.2015.
  5. Vierikko ym. 1996, s. 14, 50–78.
  6. Vierikko ym. 1996, s. 84–86.
  7. Suomen tuulivoimalat 2006 - yhteensä 86 MW, 96 laitosta (PDF) Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Viitattu 22.12.2008.
  8. Vierikko ym. 1996, s. 14.
  9. Vierikko ym. 1996, s. 87.
  10. Vierikko ym. 1996, s. 13.
  11. Vierikko ym. 1996, s. 212–215.
  12. Vierikko ym. 1996, s. 207–208, 223.
  13. Vierikko ym. 1996, s. 181–193.
  14. Hieta, Raimo: Petäyksen "pruuki" oli alkuna Östermyran rautateollisuudelle Porstua (alun perin julkaistu Jalasjärven joulussa 2001). Viitattu 22.12.2008.
  15. Vierikko ym. 1996, s. 94–95.
  16. Vierikko ym. 1996, s. 92–93.
  17. Vierikko ym. 1996, s. 113–130.
  18. Vierikko ym. 1996, s. 146–155.
  19. Jokipii, yhdistykset, Jalasjärven kylät. Viitattu 11.11.2015.
  20. Jokipii Maalaismarkkinat | Jalasjärven kylät | Jokipii www.jalasjarvenkylat.fi. Viitattu 20.6.2017.

Aiheesta muuallaMuokkaa