Johannes Wirtanen
Juho (Johannes) Wirtanen (27. elokuuta 1898 Jalasjärvi – 24. marraskuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen rovasti, kirjailija ja kokoomuksen kansanedustaja.
Johannes Wirtanen | |
---|---|
Juho Wirtanen | |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 27. elokuuta 1898 Jalasjärvi |
Kuollut | 24. marraskuuta 1959 (61 vuotta) Helsinki |
Kansalaisuus | suomalainen |
Ammatti | Rovasti, kirjailija |
Poliitikko | |
Puolue | Kansallinen kokoomuspuolue |
Asema | Kansanedustaja (1945–1962) |
Vaalipiiri | Vaasan läänin eteläinen vaalipiiri |
Kotipaikka | Vaasa |
Wirtasen vanhemmat olivat pienviljelijä, räätäli Iisak Wirtanen (aik. Harri) ja Sofia Erkkilä Jalasjärven Jokipiissä. Johannes Wirtanen kävi siellä Harrin kansakoulun, opiskeli 1912–1914 Lapuan yhteiskoulussa ja suoritti 1918 Metodistisen episkopaalisen kirkon pappisseminaarin Helsingissä. Hänet vihittiin papiksi 1923. Wirtanen suoritti ylioppilastutkinnon 1926 Bostonissa ja hän suoritti erotutkinnot 1928 Suomi Collegessa Yhdysvalloissa sekä 1932 Bostonin yliopistossa. Hänet vihittiin myös papiksi vuonna 1928 Suomi-synodissa Yhdysvalloissa. Palattuaan Suomeen Wirtanen suoritti 1932 tutkinnon Helsingin yliopistossa ja sai samana vuonna oikeuden papin virkaan Suomessa. Hän suoritti vielä pastoraalitutkinnon 1935 ja kasvatusopin tutkinnon 1939.[1]
Wirtanen toimi Metodistisen piispallisen kirkon pappina Viipurissa, Vaasassa ja Kuopiossa sekä Luurinmäen orpokodin johtajana 1918–1922. Hän muutti sitten Yhdysvaltoihin, toimi siellä siirtolaispappina ja oli vuosina 1928–1931 Worcesterin suomalaisen Suomi-synodin seurakunnan pappina. Palattuaan Suomeen Wirtanen toimi Jalasjärven kirkkoherran apulaisena 1931–1933 ja Vaasan suomalaisen seurakunnan virallisena apulaisena 1933–1959. Hän oli Vaasan suomalaisen lyseon uskonnon ja filosofian alkeiden vt. vanhempana lehtorina 1933–1936 ja toimi kenttäpappina vuodesta 1934 alkaen. Sotavuosina 1939–1944 Wirtanen oli rintamapappina ja sotasairaala 27:n pappina.
Wirtanen oli kansanedustajana 1945–1959 edustaen Vaasan läänin eteläistä vaalipiiriä. Hän kuoli kesken edustajakautensa vuonna 1959, ja hänen tilalleen eduskuntaan tuli kokoomuksen Reino Ala-Kulju. Wirtanen oli presidentin valitsijamiehenä vuosien 1950 ja 1956 presidentinvaaleissa, ja hän oli myös Vaasan kaupunginvaltuuston jäsen.
Johannes Wirtanen oli naimisissa vuodesta 1936 Verna Hellevi Vainion kanssa. Taiteilija Juhani Harri oli hänen poikansa.
Teoksia
muokkaa- Aamupoluilta : sanoja nuorille ja nuorten ystäville. Otava 1922
- Wiipurin Piispallisen metodistiseurakunnan orpokodin (ent. Tiiliruukin orpokoti) 10-vuotiskertomus (1911-1921). Viipuri 1922
- Itkevä raamattu, osa 1 : Kirjanen kärsiville sydämille. Otava 1924
- Laitakaupungin pappi, romaani. Otava 1924, 2. painos 1925
- Itkevä raamattu, osa 2 : Kirjanen kärsiville sydämille. Otava 1925
- Hiljaisuuden temppeli : sanoja sairaan vuosisadan ihmisille. Otava 1925
- Kuoleman edessä : (erään papin muistelma). Kaleva, Helsinki 1925, 1929, 1935
- Papinkaavun alla ..., romaani. Otava 1926
- Erämaan lapset, romaani. Otava 1930
- Riemuitseva raamattu, osa 1: Vanha Testamentti. Otava 1933
- Rampana taivaaseen. Otava 1937, 2. painos 1944
- Miekka ja muurauslasta. Otava 1938
- Kaikkivaltiaan varjossa. Otava 1940
- Kyynellaakson kautta. Otava 1942
- Kyynel ja kammio : sanoja vuosien varrelta. Kuva ja sana, Helsinki 1945, 2. painos 1946
- Arkipäivän Jumala. Otava 1948
- Rakkaus tai tuho. Otava 1955
Lähteet
muokkaa- Johannes Wirtanen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Suomen kuvataiteilijat. Verkkomatrikkeli kuvataiteilijamatrikkeli.fi. Viitattu 14.11.2008.
- ↑ Vierikko, Virve ym.: Jokipii: kirja kotikylästämme, s. 114–117. Jalasjärvi: Jokipiin kylän kirjatoimikunta, 1996. ISBN 952-90-8024-7