Avaa päävalikko

Joensuun skinheadit (lyhyemmin Joensuun skinit) ovat Joensuussa liikkuvia ulkomaalaisvastaista skinhead-kulttuuria edustavia noin 15–25-vuotiaita nuoria miehiä. Heitä oli eniten 1990-luvulla. Joensuun skinit ajelivat päänsä kaljuksi ja pukeutuivat pilottitakkiin, jossa oli Suomen lippu. Nämä nousivat etenkin 1990-luvulla lehtien otsikoihin ulkomaalaisiin ja suomalaisiin kohdistamistaan hyökkäyksistä. Monet kaupunkilaiset pelkäsivät skinejä, jotka toivat kaupungille huonon maineen. 1990-luvulla Joensuussa oli arviolta 80–200 skiniä. Suurin osa Joensuun skinien rikoksista oli muita kuin rasistisia. Ulkomaalaisten lisäksi muun muassa antifasistit ja punkkarit olivat skinien väkivallan kohteina. Kun skinien toiminta jatkui ja raaistui, heitä alkoi joutua oikeuteen yhä useammin. Tämä hiljensi 2000-luvun alussa huomattavasti Joensuun skinien väkivaltaa, vaikka ei kokonaan lopettanutkaan sitä.

Sisällysluettelo

Joensuun skinitMuokkaa

Joensuun skinit olivat pääosin 13–25-vuotiaita nuoria tai nuoria aikuisia, jotka vastustivat maahanmuuttoa. Heitä oli 150–200. Skinien valkoisen rodun puhtautta puolustanut ydinjoukko oli noin 20–40 hengen kokoinen. Skinit kokoontuivat muun muassa nuorisotalolla. Monet joensuun skinien vanhemmat olivat tunnettuja kaupunkilaisia[1].

Skinit järjestivät alussa kerhoiltojaan asunnoissa, myöhemmin teollisuuskiinteistöissä. Monesti kokoonnuttiin kaljanjuontiin tai urheilemaan. Natsiskinimusiikki oli tärkeä aatteen leviämiselle.

RikoksetMuokkaa

Skinheadien epäillään pelkästään 1990-luvun loppupuolella tehneen Joensuussa sadoittain rikoksia[2]. Skinien tekemistä tutkituista omaisuusrikoksista kymmenesosa kohdistui ulkomaalaisiin, ja väkivaltarikoksistakin vain viidennes. Pahoinpitelyitä oli kuitenkin enemmän kuin tuomioita eikä rasistista motiivia aina haluttu myöntää. He rikkoivat maahanmuuttajien pizzerioiden ikkunoita. He hyökkäsivät aseistautuneina pakolaisten vastaanottokeskukseen. Eniten rikoksia teki noin kymmenen skinheadin joukko.[3][4] Muiden kunnioittaman ydinjoukon lisäksi oli ehdokasjäseniä ja mukana kulkijoita.

Skinit käyttivät aseinaan usein veitsiä, putkia ja mailoja. Skinit hyökkäsivät usein, jos joku ärsytti heitä, esimerkiksi huuteli perään.

Skinit saattoivat lyödä, jos kyseltyään jonkun joensuulaisen mielipidettä ulkomaalaisista eivät pitäneet vastauksesta.

Skini saattoi joutua itse väkivallan tai sen uhan kohteeksi.

Joensuussa skinit saivat tappouhkauksia niiltä ihmisiltä, jotka olivat kyllästyneet skinien toimintaan[5].

HistoriaMuokkaa

Skinit tulivat Etelä-Suomeen 1980-luvun alussa, jolloin hyökkäsivät vietnamilaispakolaisia vastaan. Ensimmäiset pakolaiset ilmestyivät Joensuuhun 1980-luvulla. Joku kirjoitteli jo silloin vietnamilaispakolaisten vastaisia seinäkirjoituksia Joensuussa. Skinheadit tulivat ehkä jo 1980-luvulla, viimeistään 1990-luvulla. Näiden skinien toiminta ei ollut alussa kovin järjestynyttä, koska monet olivat alaikäisiä[6]. 1980- ja 1990-luvun vaihteessa Suomeen alettiin ottaa aiempaa enemmän pakolaisia, mikä aktivoi ensimmäiset hyökkäykset heitä vastaan 1989–1991[7]. Ensi kertaa skinit ja ulkomaalaiset tappelivat jo vuonna 1991[8], jolloin ensimmäiset somalit saapuivat kaupunkiin. Samaan aikaan Suomi painui lamaan.

Vuoden 1992 tappelut johtivat jo syytetoimiin. Vuonna 1993 ilmestyi rasistisia mielipiteitä koulujen ilmoitustauluille. Samana vuonna Joensuun skinejä oli 20, liike yritti rekisteröityä yhdistysrekisteriin Suomen isänmaallisena Liittona. Vuosina 1993 skinien väkivalta somaleja kohtaan vahvistui, ja sekä skinit että somalit alkoivat aseistautua, mikä pahensi kahinoita[9]. Skinit hyökkäsivät kerran Punaisen Ristin pakolaiskeskukseen[10]. Vuonna 1993 paikalliset lehdet alkoivat kirjoittaa skineistä näkyvästi[8]. Vuonna 1994 monia nuoria pyrki alkuperäisen skinijoukon mukaan. Vuonna 1994 poliisi neuvotteli sopimuksen skinien ja somalien välille, mutta väkivalta jatkui. Vuonna 1994 skinit tunkeutuivat Paiholan pakolaiskeskukseen ammuskelemaan haulikolla[11]. Poliisia arvosteltiin siitä, ettei se kyennyt hillitsemään skinien väkivaltaa. Joensuulle tuli huono maine skinien takia, ja turistit ja ulkomaalaiset alkoivat välttää kaupunkia[10]. Ulkomaalaisilla oli Joensuussa 1990-luvun lopulla noin 2–3-kertainen riski joutua väkivallan kohteeksi kuin suomalaisen.

Tummaihoinen koripalloilija Darryl Parker muutti maasta pois, kun skinheadit yrittivät hakata hänet pesäpallomailoilla 8. lokakuuta 1995. Tapaus nousi kansainväliseen tietoisuuteen.

Suurin osa 1990-luvun lopun skinien tekemästä väkivallasta oli mukaan tulleiden uusien tulokkaiden tekemää.

Poliisi ratsasi 1997 skinien kerhotilan, ja skinit kokoontuivat seuraavana vuonna ammattioppilaitoksen ruokallassa, kunnes se kiellettiin. Näihin aikoihin skiniväkivalta alkoi vähentyä.

Mutta skinit järjestäytyivät nyt tiiviimmin, ja alkoivat hyökkäillä useammin valkoistenkin kimppuun. Skinheadit alkoivat uhkailla poliisejakin. He myös koettivat värvätä liikkeeseensä mukaan uusia jäseniä[10].

Skinheadien julkisin toiminta Joensuussa päättyi siihen, että poliisi pidätti isossa ratsissa monia skinheadeja[10]. Joensuun skinejä muutti paljon Helsinkiin. Osasta Helsinkiin muuttajista tuli rikollisia muun muassa United Brotherhoodiin[12].

Mutta skinit pysyivät lehtien osikoissa tämän jälkeenkin[13][14][15].

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Valkoisen vallan lähettiläät. Toim. Vesa Puuronen. Tampere: Vastapaino, 2001. ISBN 951-768-081-3.

LähteetMuokkaa

  1. Rasismi ja rasistinen väkivalta Suomessa
  2. Hilden-Paajanen, Tarja: Pahojen poikien piiri – Joensuun skinien epäilty rikollisuus 1995–1998 Tampereen yliopisto, 2005.
  3. Utriainen, Jyrki: Näkökulma: Skinit pahoinpitelivät ja riehuivat – Joensuussa nyt rauha maassa Yle Uutiset. 15.1.2016. Viitattu 15.1.2016.
  4. Rummukainen, Anu: Joensuu 90-luvulla: skinit toimivat steroidien voimalla, uhrit pelkäsivät todistaa oikeudessa Yle Uutiset. 15.1.2016. Viitattu 15.1.2016.
  5. Miksi en pelkää tarranatseja
  6. Seitsemän vuotta uusnatsin Helsingin sanomat. Viitattu 16.1.2016.
  7. Pakolaisviha räjähti Valkealassa 1991
  8. a b "Joensuun taudin" medialogiinkka, A. Harinen 2003, s 38
  9. Pahojen poikien piiri - Joensuun skinien epäilty rikollisuus 1995-1998, Tarja Hilden-Paajanen, Tampereen yliopisto 2005, s. 29-30.
  10. a b c d Skinheads in Joensuu, Jukka Walling, Joensuun poliisi, 21.11.2008
  11. Seitsemän vuotta uusnatsina Helsingin sanomat 17.10.2013
  12. Joensuun skinit hajaantuneet - moni on kuollut tai vankilassa
  13. Organised skinhead group fades away in Joensuu Helsingin sanomat 8.8.2000
  14. Joensuun 1990-luvun rasistinuoret painostivat toisiaan samankaltaisuuteen
  15. Rasistisia rötöksiä ei pidetä skini-ilmiön uutena nousun