Joensuun helluntaiseurakunta
Joensuun helluntaiseurakunta (aik. Joensuun Siion-seurakunta) on vuonna 1928 perustettu joensuulainen helluntaiseurakunta. Seurakunnan johtava pastori on Jussi-Pekka Tahvanainen. Seurakunnan toimitilat sijaitsevat Joensuun Niinivaaralla Niinivaarantiellä. Seurakunta kuuluu Suomen Helluntaikirkko -kirkkokuntaan.[2] Seurakuntaan kuuluu noin 720 jäsentä. Jäsenistä noin kolmannes asuu lähikuntien alueella. Seurakunnalla on rukoushuoneet myös Pyhäselässä, Polvijärvellä ja Uimaharjussa.[3]
| Joensuun helluntaiseurakunta | |
|---|---|
 |
|
 Joensuun helluntaikirkko elokuussa 2013. |
|
| Suuntautuminen | helluntaiherätys |
| Kirkkokunta | Suomen Helluntaikirkko |
| Perustettu | 1928 |
| Johtava pastori | Jussi-Pekka Tahvanainen |
| Pääkirkko |
Siion-temppeli Niinivaarantie 26 80200 Joensuu |
| Jäseniä | n. 720 (2011) |
| TV | UskoTV[1] |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Seurakunnan toimintaan kuuluvat jumalanpalvelusten ja rukouskokousten lisäksi lapsi- ja nuorisotyö, musiikkitilaisuudet, pienryhmät sekä lähetystyö Japanissa ja Kosovossa. Seurakunta tekee yhteistyötä Fida Internationalin kanssa. Seurakunta pitää myös kirpputoria.[4]
Joensuun helluntaiseurakunta lähettää tilaisuuksistaan suoria lähetyksiä muun muassa UskoTV-palvelun kautta.[1]
Historia
muokkaaHelluntaiherätys saapui Joensuun Lehmon kylään 1910-luvulla, kun Vilho Kokko kutsui Gerhard Olsen-Smidtin puhumaan. Kokko oli baptistiseurakunnan jäsen. Kilvenniemen tilalla pidettiin keväisin ja syksyisin baptistien kokouksia.[3]
Vuoden 1928 baptistien juhlilla perustettiin 55 jäsenen voimin helluntaiseurakunta nimellä Kristuksen seurakunta Lehmossa. Seurakunnan toiminta siirtyi 1930-luvulla Joensuuhun ja vuonna 1936 nimettiin Siion-seurakunnaksi. Nykyisen nimensä seurakunta sai vuonna 1966. Vuonna 1948 seurakunnan toimitilat valmistuivat Niinivaaralle ja rukoushuone nimettiin Siioniksi. Nykyinen Siion-temppeli valmistui 1976. Enimmillään seurakunnalla on ollut jäseniä (800) vuonna 1982, jolloin Tohmajärven noin 100 uskovan rukouspiiri itsenäistyi omaksi seurakunnakseen.[3]
Siion-temppeli
muokkaaJoensuun helluntaiseurakunnan Siion-temppeli (nykyisin Helluntaikirkko) vihittiin käyttöön 21. maaliskuuta 1976. Siion-temppelin pinta-ala on 1 060 neliömetriä ja pääsalissa on istumapaikkoja 380 henkilölle. Siion-temppeli aloitti paitsi arkkitehti Veikko Gröhnin uran, myös helluntailaisen kirkkoarkkitehtuurin Suomessa.[5]
Siion-temppeli on helluntailiikkeen näkyvä symboli Joensuun kaupunkikuvassa. Rakennuksen kirkkosali on tasasivuinen kolmio, jonka runko rakentuu liimapuupalkeista. Kirkon länsisivu rajoittuu kaupungin puistoon. Rakennuksen jalustaosa on rakennettu Nilsiän liuskekivistä ja kirkkosalin matala sivuosa keltaisesta Kanervatiilestä. Rakennuksen pääty on kolmionmuotoista lasitettua erikoislevyä ja katto kuparia.[5]
Siion-temppelin suunnittelu alkoi syksyllä 1974 ja rakentamispäätös tehtiin helmikuussa 1975. Temppeli rakennettiin vanhan rakennuksen paikalle. Kirkkorakennuksessa on pyritty arkkitehtonisesti yhdistämään sekä kirkon pyhyyttä että seurakunnan yhteisöllistä lämpöä korostavia elementtejä. Ulkoisessa olemuksessa on otettu vaikutteita samassa ympäristössä sijaitsevasta Pielisensuun kirkosta.[5]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b Tuottajat UskoTV. Viitattu 4.8.2024.
- ↑ Yhteystiedot Joensuun helluntaiseurakunta. Viitattu 21.10.2023.
- ↑ a b c Historiamme Joensuun helluntaiseurakunta. Viitattu 21.10.2023.
- ↑ Hämeenlinnan helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. 2.7.2015. Viitattu 21.10.2023.
- ↑ a b c Leevi Launonen: Kutsuva kirkko: arkkitehti Veikko Gröhnin elämäntyö. Aikamedia, 2010 . ISBN 978-951-606-899-5