Jarmo Jääskeläinen
Jarmo Jääskeläinen (2. elokuuta 1937 Viipuri – 2. tammikuuta 2022 Helsinki) oli suomalainen toimittaja, dokumenttielokuvien tuottaja ja ohjaaja.[1][2] Hänet tunnettiin erityisesti Puola-aiheisista dokumenteistaan.
Jarmo Jääskeläinen | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 2. elokuuta 1937 Viipuri |
Kuollut | 2. tammikuuta 2022 (84 vuotta) Helsinki |
Kansalaisuus | Suomi |
Ammatti | Dokumenttiohjaaja |
Arvonimi | Professori |
Puoliso | Elzbieta Jääskeläinen |
Lapset | Kira Jääskeläinen |
Muut tiedot | |
Aktiivisena | 1967–2005 |
Merkittävät teokset | Ylioppilaan kuolema Messu isänmaan puolesta. |
Tunnustukset |
Valtion tiedonjulkistamispalkinto (1979) Kirkon tiedonvälityspalkinto (1981) |
Ura
muokkaaJääskeläinen aloitti toimittajanuransa Lontoossa BBC:n suomenkielisessä toimituksessa, mistä hän siirtyi opiskelemaan elokuvantekoa Łódźin elokuvakorkeakouluun Puolaan vuonna 1965. Hän toimi Yleisradion Puolan-kirjeenvaihtajana vuodesta 1967. Palattuaan Suomeen Jääskeläinen toimi dokumenttielokuvien tuottajana ja kouluttajana. Hän perusti YLE TV2:n Dokumenttiprojektin ja vastasi sen toiminnasta 1990–1997.[2][3]
Jääskeläinen esitti Dokumenttiprojektissa paitsi suomalaisten myös ulkomaalaisten tekijöiden dokumentteja. Näin YLE:lle muodostui vankka maine dokumenttien esityspaikkana.[2]
Keskeisimmät työt
muokkaaJääskeläisen tuotannon ydintä ovat Puolassa tehdyt kriittiset dokumentit, kuten Ylioppilaan kuolema ja Messu isänmaan puolesta.[2]
Huomionosoituksia
muokkaaJääskeläinen sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 1979. DocPoint palkitsi hänet ensimmäisellä Apollo-palkinnolla elämäntyöstä vuonna 1996 ja Yleisradion Koulutusrahasto Koura Kriitikkopalkinnolla 1997. Kultainen Venla -elämäntyöpalkinnon hän sai vuonna 2011 ja professorin arvonimen vuonna 1998. Hän sai myös kunniamerkkejä Puolasta.[2][4]
Perhe
muokkaaJääskeläinen oli naimisissa Elzbieta Jääskeläisen kanssa. Dokumentaristi Kira Jääskeläinen on heidän tyttärensä.[2]
Dokumenttielokuvia
muokkaa- Siellä missä satakieli lauloi 1–2. 1975
- Antonius-maastamuuttaja. 1976
- Ylioppilaan kuolema. 1977 (dokumentti 7. toukokuuta 1977 Krakovassa murhatusta puolalaisesta opiskelijasta Stanisław Pyjasista)
- Kruunaus. 1979
- Maailman paras paikka. 1979 (dokumentti kullankaivaja Heikki Pihlajamäestä)
- Vankilan rajattu vapaus. 1982 (dokumentti Puolan sotatilasta 1980-luvun alussa)
- Nälkäsairaus. 1983 (dokumentti Varsovan ghetosta 1940-luvun alussa)
- Aulis Sallinen nylkee ahvenen. 1984
- Messu isänmaan puolesta. 1985 (dokumentti lokakuussa 1984 murhatusta puolalaisesta papista, isä Jerzy Popiełuszkosta)
- Eestiläinen juhla. 1985
- Onni sinua seuratkoon – kokemuksia eräästä rakennemuutoksesta. 1987, 2003 (dokumentti Wärtsilä Meriteollisuuden lakkautetun Vuosaaren telakan viimeisistä toimintakuukausista 1987)
- Lastauspaikka – Umschlagsplatz. 1987 (dokumentti Varsovan gheton tyhjentämisestä 1942 kun saksalaiset kuljettivat gheton juutalaiset Treblinkan keskitysleirille)
- Sankarit ja marttyyrit. 1989 (dokumentti Etelä-Puolan pienestä kaupungista, Nowy Korczynista ja sen juutalaisista)
- Pontikkapitäjä. 2005 (dokumentti Kiteen pontikkapitäjästä)
- Voittajat ja voitetut. 2011 (dokumentti Gdańskin Lenin-telakan työläisistä 30 vuotta Solidaarisuus-ammattiliiton perustamisen jälkeen) [5]
Palkintoja ja tunnustuksia
muokkaa- Valtion tiedonjulkistamispalkinto 1979
- Prix Italia -palkinto dokumentista Maailman paras paikka 1980[6]
- Kirkon tiedonvälityspalkinto 1981
- Puolan komentajaristi
- 1998 professorin arvonimi[7] ansioista elokuvantekijänä.
- 2006 Apollo-palkinto[7]
- Kultainen Venla elämäntyöstä 2011
Lähteet
muokkaaVerkkosivut
muokkaa- Jarmo Jääskeläinen Elonetissä.
Viitteet
muokkaa- ↑ Rinta-Tassi, Minna: Dokumenttiohjaaja Jarmo Jääskeläinen on kuollut Yle Uutiset. 2.1.2022. Yleisradio (Yle). Viitattu 2.1.2022.
- ↑ a b c d e f Vehkalahti, Iikka – Mäkelä, Jarmo: Dokumenttielokuvat olivat tuottajan ja ohjaajan elämäntyö. Helsingin Sanomat, 5.1.2022, s. B 15. Helsinki: Sanoma Oyj. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.1.2022.
- ↑ Uimonen, Anu: DocPoint palkitsee Jarmo Jääskeläisen. Helsingin Sanomat, 30.12.2005. Helsinki: Sanoma Oyj. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 6.1.2022.
- ↑ Vuosikertomus 1997, s. 2. Yleisradio, 1998. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Dokumenttiprojekti: Voittajat ja voitetut Yle Areena. 16.3.2011. Yleisradio (Yle). Viitattu 19.1.2022.
- ↑ Yleisradion vuosikirja 1979–1980, s. 96. Yleisradio, 1980. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ a b Ohjaaja ja tuottaja Jarmo Jääskeläinen on kuollut MTV Uutiset. 2.1.2022. Viitattu 5.1.2023.