Itävallan keisari

Itävallan keisari (saks. Kaiser von Österreich) oli arvonimi, jonka Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Frans II otti käyttöön vuonna 1804 pelätessään menettävänsä keisarintittelinsä Napoleonin valloitusten alla, joka oli vasikään julistanut itsensä Ranskan keisariksi. Frans hajotti Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan kaksi vuotta myöhemmin.

Itävallan keisari
Kaiser von Österreich
Keisarin lippu vuoteen 1915 asti
Viimeinen keisari Kaarle I
Puhuttelu	"Teidän Keisarillinen Korkeutenne"
Virka-asunto	Hofburg, Wien
Kauden pituus	elinikäinen
Perustettu	1804
Ensimmäinen	Frans I
Viimeinen	Kaarle I
Lakkautettu	1918

Arvonimi säilyi vuoteen 1918, mutta Itävallan keisarikunnan rajat eivät koskaan vakiintuneet.

Itävalta oli ollut arkkiherttuakunta 1400-luvulta asti, mutta muilla keisarin hallitsemilla mailla oli omat instituutionsa ja historiansa. Yhtenäistämistoimenpiteitä yritettiin unkarilaisten kapinan jälkeen vuosina 1848–1859, mutta viimein Unkarille jouduttiin antamaan kuningaskunnan asema, johtaen Itävalta-Unkarin syntyyn 1867. Keisarikunta hajosi lopullisesti ensimmäisen maailmansodan lopuksi vuonna 1918, kun Itävallasta tuli tasavalta ja muut Keisarillisessa neuvostossa edustetut maat itsenäistyivät tai jaettiin naapurimaiden kesken.

Keisarin virka-asuntona toimi Wienissä sijaitseva Hofburg.

Luettelo keisareista (1804–1918)

Keisari		Syntynyt	Kuollut	Valtakausi	Kruununperimys	Dynastia
	Frans I	12. helmikuuta 1768 Firenzessä Toscanassa	2. maaliskuuta 1835 (67 vuotta) Wienissä, Itävallan keisarikunnassa	11. elokuuta 1804-2. maaliskuuta 1835	Leopold II :n poika	Habsburg
	Ferdinand I	19. huhtikuuta 1793 Wienissä Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa	29. kesäkuuta 1875 (82 vuotta) Prahassa Itävalta-Unkarissa	2. maaliskuuta 1832-2. joulukuuta 1848 (luopui kruunusta)	Frans I:n poika	Habsburg
	Frans Joosef I	18. elokuuta 1830 Wienissä Itävallan keisarikunnassa	21. marraskuuta 1916 (86 vuotta) Wienissä Itävalta-Unkarissa	2. joulukuuta 1848-21. marraskuuta 1916	Ferdinand I:n veljenpoika	Habsburg
	Kaarle I	17. elokuuta 1887 Persenbeugissä Itävalta-Unkarissa	1. huhtikuuta 1922 (34 vuotta) Funchalissa Madeiralla Portugalissa	21. marraskuuta 1916 - 11. marraskuuta 1918 (erosi virasta)	Frans Joosef I:n veljenpojanpoika	Habsburg

Lähde:

Arvonimiluettelo

Vuodesta 1869 lähtien Itävallan keisarin virallinen arvonimiluettelo kuului kokonaisuudessaan seuraavasti:

Saksaksi

Suomeksi

Seine Kaiserliche und Königliche Apostolische Majestät N.N. von Gottes Gnaden Kaiser von Österreich, König von Ungarn und Böhmen, von Dalmatien, Kroatien, Slawonien, Galizien, Lodomerien und Illyrien; König von Jerusalem etc.; Erzherzog von Österreich; Großherzog von Toskana und Krakau; Herzog von Lothringen, von Salzburg, Steyer, Kärnten, Krain und der Bukowina; Großfürst von Siebenbürgen, Markgraf von Mähren; Herzog von Ober- und Niederschlesien, von Modena, Parma, Piacenza und Guastalla, von Auschwitz und Zator, von Teschen, Friaul, Ragusa und Zara; Gefürsteter Graf von Habsburg und Tirol, von Kyburg, Görz und Gradisca; Fürst von Trient und Brixen; Markgraf von Ober- und Niederlausitz und in Istrien; Graf von Hohenems, Feldkirch, Bregenz, Sonnenberg etc.; Herr von Triest, von Cattaro und auf der Windischen Mark; Großwojwode der Wojwodschaft Serbien etc., etc.

Hänen keisarillinen ja kuninkaallinen apostolinen majesteettinsa NN, Jumalan armosta Itävallan keisari, Unkarin, Böömin, Dalmatian, Kroatian, Slavonian, Galitsian, Lodomerian ja Illyrian kuningas; Jerusalemin kuningas jne.; Itävallan arkkiherttua; Toscanan ja Krakovan suurherttua; Lothringenin, Salzburgin, Steyerin, Kärntenin, Krainin ja Bukovinan herttua; Ylä- ja Ala-Sleesian, Modenan, Parman, Piacenzan ja Guastallan, Auschwitzin ja Zatorin, Teschenin, Friaulin, Ragusan ja Zaran herttua; Habsburgin ja Tirolin, Kyburgin, Görzin ja Gradiscan hallitseva kreivi; Trientin ja Brixenin ruhtinas, Ylä- ja Ala-Lausitzin ja Istrian maakreivi, Hohenemsin, Feldkirchin, Bregenzin ja Sonnenbergin kreivi, Triesten, Cattaron ja windiläisen maan herra; Serbian voivodikunnan suurvoivodi jne. jne.

Historiallisina jäänteinä varhaisemmilta ajoilta tässä arvonimiluettelossa mainittiin joukko sellaisiakin maita, maakuntia ja paikkakuntia, jotka eivät enää tuohon aikaan olleet Habsburg-suvun hallinnassa.