Isak Smeds
Isak Eriksson Smeds (31. toukokuuta 1856 Petolahti – 10. elokuuta 1936 Helsinki[1]) oli suomalainen opettaja ja toimittaja.
Smedsin vanhemmat olivat talollinen Johan Erik Prost ja Maria Lovisa Ribacka. Hän pääsi ylioppilaaksi Vaasan lyseosta vuonna 1880 ja valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisestä osastosta vuonna 1887.[1]
Smeds työskenteli opettajana Helsingissä vuosina 1888–1892, Porvoossa vuosina 1892–1898 ja Pietarsaaressa vuosina 1898–1899. Hän oli Haminan kadettikoulun suomen ja ruotsin kielen lehtori vuosina 1899–1901 ja Joensuun lyseon ruotsin kielen lehtori vuosina 1901–1927.[2][3]
Smeds työskenteli Borgå Nya Tidningin aputoimittajana vuonna 1893[2]. Hän teki aloitteen Jakobstads Tidningin perustamisesta ja oli sen ensimmäinen päätoimittaja vuosina 1898–1899. Smeds toimitti myös Fredrikshamns Tidningiä vuosina 1899–1901.[3]
Smeds keräsi ja julkaisi Pohjanmaan ruotsinkielistä kansanrunoutta. Hän oli Suomen muinaismuistoyhdistyksen ja Ruotsalaisen kirjallisuuden seuran jäsen. Äidinkieleensä ruotsiin intohimoisesti suhtautunut Smeds harrasti erityisesti paikannimien tutkimusta ja etymologiaa. Epätieteellisten päätelmiensä takia häntä verrattiin Olof Rudbeckiin.[2]
Teoksia muokkaa
- Folkdikter af Maria Berg eller Pali-Maja; efter hennes död samlade och utgifna af Isak Eriksson-Smeds, under medvärkan af J. Oskar I. Rancken. Nikolaistad, 1882.
Kirjallisuutta muokkaa
- Mannil, Ragnar. Isak Eriksson Smeds: Orädd pionjär för ordets frihet. Jakobstad: Jakobstads tidning, 1969.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 Helsingin yliopisto. Viitattu 9.8.2020.
- ↑ a b c Lehtori Isak Smeds. Karjalainen, 13.8.1936, s. 2.
- ↑ a b Steinby, Gunnel: Journalister och publicister i svensk press i Finland under tvåhundra år, s. 181. Åbo: åbo Akademi, 1981. ISBN 951-9017-61-5.