Avaa päävalikko

Ilona Ahlgren on kuvitteellinen henkilö Hella Wuolijoen kirjoittamassa Niskavuori-näytelmäsarjassa. Hän on sarjan keskushenkilön, Loviisan, toinen miniä.

Ilona Ahlgren
Ilona Ahlgren Sirkka Sarin näyttelemänä elokuvassa Niskavuoren naiset (1938).
Ilona Ahlgren Sirkka Sarin näyttelemänä elokuvassa Niskavuoren naiset (1938).
Luoja(t) Hella Wuolijoki
Näyttelijä(t) Rauni Ikäheimo
Martta Kontula
Mirjam Novero
Sirkka Sari
Satu Silvo
Teija Sopanen
Ensiesiintyminen Niskavuoren naiset
Viimeinen
esiintyminen
Entäs nyt, Niskavuori?
Henkilötiedot
Status kansakoulun opettaja, suurtilan emäntä
Ammatti luokanopettaja
Sukupuoli nainen
Asuinpaikka Helsinki, Häme
Luonteenpiirteet ennakkoluuloton, ihanteellinen, nykyaikainen, sopeutuva
Suhteet
Puoliso(t) Aarne Niskavuori
Lapset Paavo, Lilli

Kuvitteellinen henkilöhistoriaMuokkaa

Opettajana työskentelevän Ilona Ahlgrenin isä oli professori. Ilonalla on hämäläisiä juuria, sillä hänen isänisänsä oli kotoisin Sääksmäeltä.[1] Kauniiksi kuvattu[2], emansipoitunut Ilona on asunut koko ikänsä rannikolla ja viettänyt kesiä saaristossa. Hänet pestataan kansakoulun opettajaksi hämäläiseen kirkonkylään. Näin hän tulee muuttaneeksi ensimmäisen kerran elämässään sisä-Suomeen.[1] Pitäjän naisväki on Ilonan opettajaksi valintaa vastaan, miehet taas sen puolesta. Hänet esitellään pitäjän kermalle Niskavuoren naisten prologissa. Niskavuorelaisista hän tuntee ennestään yliopistotoverinsa Anna-Liisan[2], joka on Loviisa ja Juhani Niskavuoren kuopus. Ilona pitää pateettisen puheen vanhan maalaistalon uljuudesta ja hämäläisistä rotuvaistoista. Mielipiteiltään Ilona on liberaali. Hän aiheuttaa lievähköä närää rovastissa ja muissa konservatiiveissa suoruudellaan. Opettajan ammatissaan Ilona onnistuu erinomaisesti. Hän asustelee yksin kansakoulun yläkerrassa olevassa opettajan huoneistossa.

Niskavuoren perijän, Aarnen tapaaminen muuttaa Ilonan elämän. Heidän seurustelunsa pysyy kovin huonosti salassa pitäjän naisväeltä. Erityisesti telefuuni-Santra pitää Aarnen vaimon, Martan ajan tasalla. Loviisa, Niskavuoren vanha emäntä, kutsuu Ilonan kahville ja antaa kautta rantain ymmärtää, että Ilonan on lopetettava seurustelunsa Aarnen kanssa. Ilona alkaa odottaa Aarnen lasta.[3] Eräänä yönä Aarnen ollessa hänen luonaan kansakoululla, Martta, Sandra ja kansakoulun miesopettaja ryntäävät hänen asuntoonsa. Vaikka Aarne ehtii karata ikkunasta, skandaali on valmis. Martta järjestää kuulustelun, jossa Ilonan on kerrottava totuus. Ilona on valmis lähtemään pitäjästä ja huolehtimaan vielä syntymättömästä lapsestaan yksin. Aarne tekee ratkaisunsa ja lähtee Ilonan mukaan. Pariskunta avioituu ja asettuu Helsingin Töölöön.[4] Heille syntyy kaksi lasta, Paavo ja Lilli.

Kun Martta avioituu tohtori Vareliuksen kanssa ja myy osuutensa Niskavuoresta Loviisalle, Ilona palaa Aarnen mukana Niskavuorelle, tosin vastentahtoisesti.

Toisessa maailmansodassa Aarne kaatuu. Leskeksi jäänyt Ilona emännöi Niskavuorta yhdessä Loviisan kanssa. Heidän välinsä ovat huomattavasti paremmat kuin Martan ja Loviisan. Ilona rakastuu Aarnen velipuoleen, Juhani Multiaan, tämän saavuttua Niskavuorelle. Ilona jää hoitamaan Niskavuorta Loviisan kuoleman jälkeen.[5]

TulkitsijoitaMuokkaa

Ilona on keskeinen naisrooli näytelmissä Niskavuoren naiset, Niskavuoren leipä ja Entäs nyt, Niskavuori?. Niskavuoren naisten kantaesityksessa maaliskuussa 1936 Ilonaa tulkitsi Martta Kontula.[6] Valentin Vaalan mustavalkoelokuvassa Niskavuoren naiset Ilonaa näyttelee Sirkka Sari, vuoden 1958 värielokuvassa puolestaan Teija Sopanen. Edvin Laineen Niskavuoren Aarne pohjautuu näytelmään Niskavuoren leipä. Siinä Ilonaa näyttelee Rauni Ikäheimo. Laineen elokuvassa Niskavuori taistelee Ilonan roolissa on Mirjam Novero. Vuoden 1984 Niskavuori-elokuvassa Ilonana on Satu Silvo.[7][8][9][10][11]

LähteetMuokkaa

  • Wuolijoki, Hella: Niskavuori, Lasipalatsi, Helsinki 2001, ISBN 951-9351-79-5
  • Elonet, Niskavuori-elokuvat